Talvilintujen ruokinta – kattava infopaketti

Talvilintujen ruokintojen aloitus on merkki pimeän kauden alkamisesta

Loka-marraskuussa ilmojen viilennettyä on aika aloittaa lintujen ruokinta. Tänä syksynä lämpötila laski lokakuussa pakkasen puolelle ja käynnistimme ruokinnat silloin. Sittemmin lämpötila on noussut, mutta aloitetut ruokinnat pidetään yllä kevääseen asti.

Suomenojan Luonto ry:n ruokinta on ollut samalla paikalla useita vuosia, tarkallee ehkä viisi vuotta. Ruokinnalla käy paljon lintuja ja siellä ruuan menekki on suhteellisen suurta. Suomenojan ruokinnan ylläpidosta vastaa yhdistyksen jäsenet. Tänä vuonna saimme lintujen ruuat K-Rauta Merituulesta, joten ruokinnan ylläpito yhdistykselle on taloudellisesti helpompaa. Ruuan menekki on tosiaan vaihdellut, muistan hetken toissa talvelta, kun pähkinää ja auringonkukan siementä meni 7-10 kiloa viikossa. Sitä jatkui kuukauden, siinä oli kantaminen. Onneksi meillä on keskusvarasto lähellä ruokintaa. Olemme Suomenojalla laittaneet ruokaa tarjolle yleensä suhteessa kaksi kolmasosaa auringonkukkaa ja yksi kolmasosa pähkinää. Lisäksi tarjolla on talipalloja sekä pähkinätankoja. Muutamia kertoja on Wotkinin sian ihraa laitettu nahassa tikoille.

Pienempi ruokinta lähimetsässä

Itselläni on myös kuvauskavereiden kanssa pienempi ruokinta lähimetsässä. Siellä ei ole mitään ihmeellisiä lajeja käynyt, enkä ole sieltä montaa kuvaa ottanut. Se ei kuitenkaan ole pääasia. Läpi valoisan kauden luonto antaa minulle, pimeän ja kylmän kauden aikana minun tulee antaa luonnolle tukeani, että heikoimmat selviävät. Yksi tapa siihen on tukea lintujen selviytymistä monipuolisella ruokinnalla.

Olen rakentanut itse automaatit metsäruokintaan, ne ovat isoja, jotta ruokaa riittää läpi viikon eikä ole vaaraa, että se loppuu kesken.

Hyvän lumitalven tullessa toivosin toki, että ruokintapaikat tarjoaisivat hyvät kuvauspuitteet pikkulinnuille, niille normaaleille, mitkä harvemmin kuvaajia kiinnostavat kohteena.

Jos talviruokinnan aloittaa, sitä ei pitäisi lopettaa ennen kuin maa on keväällä sula ja linnut löytävät taas ruokaa luonnosta.

Suomen kiinteistölehti:

Lain mukaan lintulautaa saa pitää kerrostalon parvekkeella. Käytännössä se ei usein ole viisasta. Laudan asentanut asukas saa linnut ja alakerran naapuri kakat. Taloyhtiö voi halutessaan kieltää lintujen ruokinnan joko parvekkeilla tai koko alueellaan.

Näin syntyy hyvä ruokintapaikka

• Kyllästettyä puuta ei pidä käyttää ruokinta-automaatissa tai lintulaudassa.
• Ei pilaantunutta tai homeista ruokaa linnuille. Ei myöskään suolaista tai mausteista. Janoiset linnut syövät lunta, mikä ei ole terveellistä.
• Läski ja muut eläinrasvat, kaura ja auringonkukan siemenet ovat jo monipuolinen ruokalista. Maapähkinät maistuvat monille linnuille, pienimmille murskattuina. Rastaat ja tilhet pitävät marjoista, kuivatutkin kelpaavat. Myös omena on niiden herkku.
• Leivänmuruja käytetään ruokintaan, mutta monien leipien ravintoarvo on heikko. Menun osana ne voivat olla.
• Talipalloista ja muista muoviverkkoon pakatuista ruuista kannattaa poistaa verkko, etteivät linnut jää siihen kiinni.
• Ruokinta-automaatti ja varsinkin lintulauta tulee pestä välillä. Tiskiaine yleensä riittää, mutta desinfiointiaineita voi käyttää, jos arvelee sen olevan tarpeen.

Lumi pois ruuan päältä lumisateen jälkeen!

Maahan karissut ruoka houkuttelee rottia ja muita jyrsijöitä. Maassa linnut ovat alttiita kissoille ja muille saalistajille ja myös sotkevat ruokansa ulosteisiin, jolloin esimerkiksi salmonella voi levitä.

Puhdista maa ja lumi ruokintapaikan alla säännöllisesti. Käytä suojakäsineitä, ja jos maa pölyää voimakkaasti, myös hengityssuojainta. Ruokintapaikkaa voi siirtää muutaman metrin talven aikana.

Ruokintapaikkaa ei kannata laittaa aivan taloyhtiön leikkipaikan viereen. Varsinkin leudolla säällä lapset voivat saada basilleja.

Hyvin passiivinen lintu, jolla on leudollakin säällä höyhenet pörhöllään, voi kantaa esim. salmonellaa. Jos sairaan oloisia lintuja on runsaasti, kannattaa ruokinta keskeyttää ja puhdistaa automaatti ja paikka perusteellisesti.

WWF: Tämä kaikki sinun pitää tietää talviruokinnasta

Onko talviruokinnasta hyötyä linnuille?

Valtaosa Suomessa pesivistä linnuista ottaa syksyllä siivet alleen ja muuttaa etelään talveksi, mutta osa lajeistamme on sopeutunut sinnittelemään läpi talven hyisessä Pohjolassa. Näiden sinnikkäiden jääräpäiden ravinnonsaanti vaikeutuu huomattavasti päivien muuttuessa lyhyemmiksi ja kylmemmiksi. Ihmisen tarjoama talviruokinta voi auttaa monia lintuja selviämään pahimpien pakkasten yli. Se ei kuitenkaan ole ensisijainen keino uhanalaisten lajien suojelemiseksi. WWF:n Luontolivessäkin lehahtelevien hömö- ja töyhtötiaisten suurin uhka ovat hakkuut, sillä metsätalous on yksipuolistanut ja nuorentanut metsiemme rakennetta. Esimerkiksi hömötiainen ei löydä talousmetsistä talvella yhtä hyvin ruokaa kuin vanhoista luonnonmetsistä. Talviruokinta on ennen kaikkea mukava ja antoisa harrastus, jonka ansiosta lintuja pääsee tiirailemaan läheltä.

Mitkä lajit hyötyvät talviruokinnasta?

Talviruokinta, joka on yleistynyt viime vuosikymmeninä, on auttanut monia lajeja: esimerkiksi talitiainen ja sinitiainen ovat runsastuneet Suomessa huomattavasti, ja yhä useammat mustarastaat jäävät talvehtimaan Suomeen ihmisen tarjoaman lisäravinnon turvin. Lista ruokintapaikoilla käyvistä lajeista on muutenkin pitkä: esimerkiksi WWF:n Luontolivessä voi nähdä hömötiaisia, töyhtötiaisia, kuusitiaisia, käpytikkoja, valkoselkätikkoja, harmaapäätikkoja ja närhiä. Vaikka osa näistä lajeista kerää omiakin varastoja talveksi, ne voivat silti hyötyä ruokinnasta.