WWF toteuttaa mäyräliven toista kertaa peräkkäin. On ilo ja kunnia saada olla mukana mäyrälivessä tänäkin vuonna.
Tänä vuonna live tulee eri pesältä ja pesän seuraamisen aloitin hyvissä ajoin keväällä useamman riistakameran voimin.
Kun mäyrät heräsivät talviunilta mäyriä oli luolastossa kolme ja havaintoja tuli paljon. Kun kevät hieman eteni, kaksi katosi muille maille. Pesälle jäi pyörimään yksi mäyrä.
22.5.2026 ylimmästä reiästä kurkisti pieni pää ulos, se ei ollut niin pieni kuin yleensä. Omaan silmään ensi kertaa kameroihin astunut mäyrän pentu oli jo aika iso. Sen on täytynyt syntyä aikaisin keväällä. Nopeasti pentu alkoi tutkimaan pesän ympäristöä ja ulkoilemaan hieman myös valoisalla emon välillä kurkkiessa kolosta pennun perään.
Sitten tuli muutaman päivän jakso, kun kumpaakaan ei näkynyt. Parin päivän päästä emo ja pentu palasivat luolastolle, aika samalla tavalla kuin viime vuoden mäyränpesässä mitä seurasimme. Tuntui, että käyvät retkellä jossain kauempana tai heillä on toinen pesä, missä viettävät osan aikaa.
Aloimme kartoittamaan kalentereita ja WWF:n päässä valmisteltiin kahden kameran tekniikkaa. Seuraavan kerran, kun emo ja pentu poistuvat käymme asentamassa kamerat alueelle.
Vaikka pohjatyön tekisi hyvin ja suunnitelma olisi kohdallaan, on tuon liven vaatiman kameralaitteiston pystyttäminen useamman tunnin operaatio. Asennuksen yhteydessä tulee sitten käveltyä enemmän ja vähemmän myös luolaston päällä ja sen sivuissa, minkä mäyrät varmuudella kuulevat. Näin pyrittiin minimoimaan häiriö.
Tämä mäyräpesä sijaitsee paikassa, missä ihmiskontakteja heillä ei ole paljoa, jos ollenkaan.
Nyt lähdemme liikenteeseen tilanteesta, että mäyrät eivät ole vielä palanneet ja toivomme tietenkin, että ne palaavat. Mikään ei tietenkään ole varmaa, että mäyrät tulevat edes takaisin.
Muita vieraita kamerassa kevätkaudella ja alkukesästä:
- Hirvi muutaman kerran
- Valkohäntäkauriit kävelevät pesäalueen läpi satunnaisesti
- Kettu kävi keväällä tutkimassa ympäristöä
- Ilves ohitti pesän ja tutki yhden koloista pintapuolisesti
- Rusakko, joka aiheuttanee eniten hälytyksiä mäyrän jälkeen
Seuraa mäyräliveä täältä
Mäyräliven katselukulmat vuonna 2026
Kameroiden aloituskulmat näkyy alla. Ylempi kamera on kiinteä ja siinä näkyy kolme pesää, joista kaksi etualalla.
Alempi kamera on kääntyvä ja zoomaava eli sillä on mahdollista katsella lähempää mäyriä. Tämä vaatii käsiohjausta eli jonkun on oltava puikoissa, kun tapahtuu.
Tätä kameraa on myös mahdollista kääntää niin, että neljäs kolo näkyy, jos mäyrät sitä alkavat käyttämään. Viidettä aktiivisinta koloa emme saaneet kameroihin mukaan, mutta sitä valvoo riistakamera eli tiedetään, jos siellä osassa on liikettä.
Muutama riistakamerakuva keväältä:
WWF:n tiedote
Mäyrälive tulee taas – tällä kertaa kahdella kameralla
Mäyräkameran seuraaminen sopii erityisesti yökyöpeleille, sillä eläimet liikkuvat vilkkaimmin iltakymmenen ja aamuviiden välillä. Tänä vuonna mäyräliveä tähdittää mäyräperhe Kirkkonummelta.
WWF:n Luontolivessä viime vuonna aloitettu mäyräkamera saa jatkoa. Nyt lähetyksessä tutkaillaan Uudellamaalla Kirkkonummella sijaitsevaa pesää, jossa majailee emo yhden poikasen kanssa.
Kameran sijainnin valitsi luontokuvaaja Tuomas Heinonen, joka on tarkkaillut pesää riistakameroiden avulla. Hänen mukaansa poikanen tuli ensimmäistä kertaa esiin pesästä toukokuun toiseksi viimeisellä viikolla.
Mäyrien pesät koostuvat useista kammioista ja niitä yhdistävistä käytävistä, ja niihin on monta sisäänkäyntiä. Mäyräperheet pesivät samoissa pesissä jopa useiden sukupolvien ajan, joten käytäväverkosto voi vuosien saatossa laajeta hyvinkin suureksi.
”Tässäkin pesässä on viisi selkeästi aktiivisessa käytössä olevaa suuaukkoa, joista saimme kamerakuviin kolme, ja ainakin kymmenkunta sellaista, joita on joskus käytetty. Metsä on pesän kohdalta vähän kuin reikäjuustoa”, Heinonen kuvailee.
Samoin kuin viime vuonna mäyräkamerassa seurattu mäyräperhe, myös kirkkonummelaismäyrät olivat kesäkuun alussa useita päiviä poissa pesältään. Kamera käytiin asentamassa emon ja poikasen ollessa retkillään, jolloin asennus ei häirinnyt mäyriä. Nyt kamerat ovat valmiina odottamassa mäyräperheen paluuta.
Kameroita on tällä kertaa kaksi. Toinen niistä kuvaa pesän kahta suuaukkoa suurin piirtein mäyrän korkeudella, toinen taas korkeammalta kolmatta suuaukkoa sekä pesän ympäristöä laajemmin. Katsojat voivat vaihtaa näkymästä toiseen.
”Mäyrien liikkeitä on vaikea ennakoida. Kahden kameran ansiosta katsojilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet nähdä mäyräperheen elämää”, sanoo WWF Suomen viestintäjohtaja Joonas Fritze.
Mäyrät ovat yöeläimiä ja liikkuvat vilkkaimmin ulkona iltakymmenen ja aamuviiden välillä.
Laji on Suomessa elinvoimainen ja kuuluu riistalajeihin. Suomessa metsästetään vuosittain noin 10 000 mäyrää.
WWF toteuttaa livelähetyksen mäyrän pesältä yhdessä Tuomas Heinosen, Live Eye Oy:n ja Pukki Visualsin kanssa. Viime vuonna mäyräkameralle kertyi noin 360 000 katselukertaa.
Viime vuoden mäyräliven blogit:
