Näihin sanoihin päätin edellisen blogin liito-oravista…
Toisen tyhjän illan jälkeen aloin miettiä kävikö tässä 2021 ja 2023 toisinnot?
Kuvasin eri reviireillä 2021 ja 2023 vuosina parittelun sekä yhtä ja useampaa liito-oravaa aiempina päivinä. Kumpanakaan vuonna minä enkä kuvauskaverini nähnyt oravan oravaa reviirillä enää sinä keväänä.
Onko liito-oravilla, joku panopuu, mistä matka käy sitten jonnekin muualle?
Pieni tauko on välillä paikallaan
Palasin kololle 28.3. eli pari viikkoa viimeisen tyhjän illan jälkeen ja onnistuin näkemään kolme liito-oravaa! Kuvauksellisesti tietenkin tämän mokasin enkä saanut edes kahta samaan kuvaan, mikä olisi ollut mahdollista painamalla vain laukaisinta oikeaan aikaan.
Tästä lähti sitten kevään kuvaukset käyntiin, joista pystyi muodostamaan itselleen haasteen: Yritä ottaa useampi kuin yksi hyvä kuva samana iltana.
Paikallisen siipioravan erikoisuus on nimittäin kolosta ulos tullessaan (erittäin hämärässä) lähteä pian latvaan ja liitää useamman kymmenen metrin päähän kuusen kylkeen.
Otetaan tähän väliin lämpökameraterveiset yhteistyökumppanini Pulsarin kamerasta.
Kuvakulma ratkaisee onnistumisen?
Mitä enemmän liito-oravan kotimetsällä kävi, sitä enemmän oppi sen käytöksestä ja sitä kautta sai mahdollisuuksia uusiin kuviin.
Kun lähdetään hakemaan tuplakuvaa yhdeltä jalustan paikalta voi se onnistua kuten yllä ja alla eli kurkkaus ja sitten pesän edessä lyhyt odotus ennen nousua latvaan. Tässä kohdassa tuuri oli kohdalla, koska liito-orava käyttää kolon edustaa ja sivustaa ihan 50/50 eli välttämättä toista kuvaa ei tästä olisi enää toisena iltana saanut otettua.
Aikataulu pitää…
Tämän blogin kuvaukset suoritettiin kirkkaina iltoina, jotta valoa riittää pitkälle. Aurinko laski noin 20.10-20.20.
- 20.48
- 20.32
- 20.52
- 20.52
- 20.42
- 21.00
Yhtä poikkeusta lukuunottamatta aikataulu piti hyvin.
Kurkkaus kolosta
Klassinen kurkkaus alaviistosta kuvattuna. Tätä kuvaa ja tästä jatkovariaatiota hain useampana iltana. Tämä ns. vaihe 1 on helppo, mutta toinen missä orava on ulkona ja katsoo kameraa onkin hieman haastavampi, kun valotusolosuhteet ovat 1/30, f2.8, ISO25600/51200 tasolla.
Kanahaukan isku
Yhtenä iltana kanahaukka iski ihan meidän viereen. Oli todella hämärää jo, mutta juuri ja juuri linnun pystyi katulamppujen avulla erottamaan maasto. Sitten se nousi saaliin kanssa kaatuneelle puulle ruokailemaan. Seurailin sen ruokailua lämpökameralla, kun liito-oravaa ei sillä hetkellä näkynyt.
Kun virtsa jättää jälkensä
Yhtenä iltana kävi tuuri ja toisenlainen tupla onnistui, kun liito-orava lensi isoon kuuseen aivan kävelytien viereen. Sain liidon määränpään kiinni lämpökameralla, kun liito-orava teki tarpeensa rungolle. Tämän jälkeen liito-orava jäi hetkeksi paikalle ja pääsimme kuvaamaan sitä kävelytieltä. Oranssi katuvalo tuo kuvaan kivan värimaailman. Yksi kävelijä saattoi ihmetellä mitä kuvaamme, ei varmasti nähnyt kohdetta hämärässä.
Aiemmin kirjoituksessa mainitsin, että vaikeutta lisää kuusi useamman kymmenen metrin päässä minne liitis liitää niin paljastettakoon se haaste, että niitä on useampi ja ne ovat myös eri suunnissa. Vaihtoehtona on myös pari haapaa, minkä rungolle liitis välillä liitää eli ns. odottamaan ei voi mennä.
Parhaita kuvia tästä 1.5 viikon urakasta huhtikuun alkupuolelta:
Liito-orava kuvapankissani
