Viikon kuva: 33/2015

0

Metsässä kävellessä varsinkin Porkkalanniemessä voi törmätä metsän asukkeihin. Kohtasimme kaksi valkohäntäpeuraa kävellessämme rannasta autolle. Toinen valkohäntäpeuroista säikähti meitä alkuun, jäimme odottamaan mitä tapahtuu. Kun meitä ei enää pidetty välittömänä uhkana aloimme ottamaan repuista kameroita varovaisesti, se tuntui olevan “ookoo”.

Ilta oli jo pitkällä ja piti turvautua siihen mitä kamerasta irtoaa eli 1/60 käsivaralta, aukko maksimilleen 2.8 ja ISO6400, mikä on viimeinen tasaluku ISO-arvoissa mitä itse käytän 5D mark 3:n kanssa. Lähdimme lähestymään valkohäntiä varovaisesti ja hitaasti, ja ne tuntuivat hyväksyvän meidät. Toki välillä piti tuijottaa ja vähän nuuhkia että ketäs nuo nyt ovat, mutta sitten jatkoivat ruokailua. Pääsimme kuvaamaan 15-25 metrin etäisyydeltä vajaan 20 minuutin ajan kulkien metsässä koko ajan eteenpäin.  Oli upeaa päästä kuvaamaan valkohäntäpeuroja niiden omassa kotiympäristössä lyhyellä polttovälillä (70-200mm) ilman että ne ovat koko ajan valppaana tai pakenemassa. Lopulta ne siirtyivät niin synkkään metsään että jatkoimme matkaa autolle. Nuori supikoirakin kävi meitä metsässä tervehtimässä, se tosin otti jalat allensa heti meidän nähtyään.

 

Kalusto: Canon 5D mark 3, Canon EF 70-200 2.8 L IS II USM
EXIF: 70mm, 1/10, f/2.8, ISO6400

 

KUVAPANKKI:
Valkohäntäpeura / Valkohäntäkauris