VIHDOINKIN!
Viikon viimeisenä päivä olimme nauttimassa pilvisestä päivästä altailla, kun Krista eksyi ensimmäisenä oikeaan paikkaan. Satuin taapertamaan perässä enkä ollut jäänyt hieromaan tavipoikueen kanssa sen enempää puhdistamon suoralle. Nimittäin kuusi liejukanan poikasta oli lähtenyt pesästä vanhempiensa kanssa ruokailemaan. Epäilin että tuossa alueella on liejukanalla pesä, mutta ne ovat niin piilossa ettei sitä varmaksi voinut sanoa ennenkuin nyt. Lisäksi perheen reviiri on ehkä yhdellä parhaimmista paikoista kuvata tällä hetkellä altailla. En ole aiempina vuosina päässyt kertaakaan kuvaamaan pieniä ja söpöjä liejukanoja näin läheltä ja esteettä, jos nyt tarkennetaan vielä sen verran etten ole päässyt kuvaamaan niitä olleenkaan. Joten tämä kruunasi kevään saldoa entisestään.
Viime vuonna samassa paikassa viihtyi nuoria liejukanoja, mutta ne olivat jo kasvaneet ohi poikasvaiheen, kun ne ensimmäisen kerran sain kameraan. Tämä kevät on ollut poikkeuksellisen hyvä muutenkin Suomenojalla. Nokikanoista on tullut aivan erinomaista ruutua tappeluista poikasiin ja nyt sitten liejukanojen poikasetkin onnistui. Sitten kun vielä eräs seuraava projekti onnistuisi alueella…
Kalustoon ja asetuksiin liittyen, niin kuvalla on täysin sama kalusto ja arvot kuin nokikanan poikaskuvalla viikolta 20.
Kalusto: Canon 1D mark IV, Canon EF 500 4 L IS ja 2x telejatke
EXIF: 1000 mm, 1/800, f/8, ISO1600, +1/3 valotuksen korjausta
