Kulunut viikko on ollut kirjaimellisesti vauhdikas Suomenojalla. Kevät pamahti käyntiin ja kaikki alueelle merkittävät lintulajit nähtiin altaalla – myös liejukana ja mustakurkku-uikku vaikken niitä ole itse vielä onnistunut näkemään. Tosin mustakurkku-uikusta on vain yksi havainto Tiirassa 1.4. päivältä, aprillaako joku? Yöpakkaset laittoivat altaan öisin ohueeseen jääpeitteeseen mikä rajoitti kuvaamista aamuisin.
Viikko meni käytännössä kuvaillen telkkien ja nokikanojen taistelua ja turnajaisia aamuin ja illoin. Ohessa kuvia tukkasotkista ja punasotkista sekä tietenkin naurulokeista, joita on silminnähden altaalla vielä vähän. Massalennot ovat harvinaisia, onkohan panikoijat jätetty merelle luodoille stressaamaan itsekseen.
Viikon kuvaksi valikoitui kymmenien hyvien kuvien joukosta telkkäkoiraiden taistelu naaraasta perjantai-illalta auringonlaskun jälkeen. Jäimme Tomin kanssa kyttäämään viimeisiin valoihin asti nokikanoja, mutta siltä saralta ei mitään mullistavaa tullut. Sanoinkin valojen vähetessä että luotan telkkiin, kyllä ne vielä kehittää jonkun näytöksen ja shown altaalle ja sehän sieltä tulikin. Aika tarkalleen 20.15 koimme itsellemme uuden kokemuksen, kun naurulokit katosivat kuin tuhka tuuleen altaalta. Hiljaisuuden rikkoi vain neljän tukkasotkan ääntely rannan tuntumassa punaisten pilvien värjäämässä vedessä. En ole koskaan aiemmin kuullut tukkasotkien ääntelyä, johtuen naurulokkien jatkuvasta metelistä mikä valtaa keväisin äänimaailman. Kevät on vasta alkamassa ja kuvatulva on mahoton, silti siistiä!
Kalusto: Canon 1D mark IV, EF 500 4 L IS, 2x II
EXIF: 1000 mm, f/8, 1/1000, iso 3200 ja +1/3 valotuksen korjausta, jatkuva tarkennus
