Kroatian kirkkaat vedet houkuttelevat snorklaamaan ja valokuvaamaan
Kirkas ja valoisa Adrianmeri mahdollistaa snorklauksesta nauttimisen sekä kuvaamisen ihan eri tavalla kuin kotipohjolassa.
Snorklaamisesta kiinnostuneen kannattaa aloittaa valmistautuminen Suomesta, jos et vielä omista maskia ja snorkkelia. Kauppojen setit vaikuttivat laadultaan kertokäyttöiseltä mikä saattaa toimia tai ei. Hankimme jo Suomesta snorkkelin ja maskin Varuste.netin hyvästä valikoimasta. Maskia on hyvä päästä sovittamaan kasvoille, että se istuu eikä vuoda.
Hankin itselleni kohtuuhintaisen 30 euron Seacsubin maskin ja perussnorkkelin. Samaiset noin 30 euron maskit Suomessa maksoivat paikallisessa Intersportissa noin 60 euroa.
Vinkkinä siis hankkia Suomesta, jos haluaa säästää eikä ostaa ”rantapuotinaamaria” mikä todennäköisesti vuotaa.
Maskin huurtuminen
Perus huurustumisen estoon on pari kikkaa. Ensimmäinen on, että pese lasien sisäpinnat hammastahnalla. Älä kysy enempää! Pese vain ja huuhtele kunnolla.
Toinen varmuudella toimiva rannalla tehtävä toimenpide on sylkäistä ja hieroa sylki linsseihin ennen kasvoille laittamista. Toki, jos on isoa sylkeä valuttanut laseihin, niin kannattaa levittämisen jälkeen valuttaa loput pois maskista.
Moni asia on ärsyttävä, mutta maskin huurustuminen on yksi niistä. Se pilaa kirkkaan veden ilon ja kokemuksen. Normaali vedellä huuhtelu ei auta kauaa.
Lähes pakolliset uimatossut
Kroatian rannikolla on tosi paljon merisiilejä sekä piikikkäitä merimakkaroita. Varsinkaan merisiilin päälle ei kannata paljan jaloin astua, se voi johtaa kohtaloikkaisiin seurauksiin.
Lähes joka ”rantapuodissa” myytiin uimiseen soveltuvia kenkiä 70 kunan eli noin 10 euron hintaan. Laadultaan kengät selvisi kahdesta viikosta, mutta ainakin omani eivät olisi enää kolmatta viikkoa pysyneet kasassa vaikka ei niillä tullut maalla paljoa edes käveltyä.
Jos siis haluaa uintiin soveltuvat kengät, joilla elinikää enemmän kuin tuo reissu niin kannattaa jo Suomen päässä katsella vaihtoehtoja.
Olympus TG-6 ja DJI OSMO action
Kameroina meillä oli mukana DJI Osmo action, mikä on GoPron kilpailija markkinoilla. Kyseisellä yksinkertaisella kameralla syntyy hyvälaatuista videota, mutta myös oikeissa olosuhteissa kelpo still kuvaa. Kameran ongelma vedenalaisessa kuvauksessa on, että sen lyhyin tarkennusetäisyys on jotain 40 cm luokkaa.
Usein vedessä taas kuvataan lähellä olevia kohteita, koska ne ovat maisemaa kiinnostavampia. Siihen tästä kamerasta ei ole, mutta yleisvedenalaista kuvaa sillä kyllä irtoaa. Kotimaisissa sakeissa vesissä kamera on jo lähes käyttökelvoton, koska kohde ei erotu tarkkana vaan sen tulee olla hyvin lähellä eikä maisemia voi kuvata (pl. muutama poikkeus).
Olympus TG-6
Emilian taimenkamera taas pokkarin lailla omaa automaattitarkennuksen ja tarkentaa hyvinkin lähelle tarvittaessa. Tällä onnistui sitten kalojen kuvaaminen paremmin, joskin ei se helppoa ollut.
Suurin osa bloggauksen kuvista seepiasta, ravuista sekä kaloista on kuvattu tällä kameralla.
Loman 10 päivän kohdalla kamera päätti luovuttaa ja päästi kosteuden takanäytön ja sen suojan väliin sekä joillakin reissulla linssistöön niin, että kuva oli puoliksi huurtunut. Tätä en heti huomannut, kun en katsonut kuvia kohteessa. Onneksi ehdimme kuvata kummatkin kameralla ennen sen hajoamista. Uskon, että kuumuudella oli tekemistä hajoamisen kanssa.
Kotiin palattuamme kamera lähti Portugaliin, missä Olympuksen takuuhuolto sijaitsee. Prosessi oli sangen mielenkiintoinen, mutta sinne se lähti DHL:n matkassa.
Aika pian tuli viesti, että DHL on tuomassa jotain takaisin eikä Olympuksen sivuilta oikein saanut selvää, mikä huollon tila oli. Huollon tila puhui kustannusarviosta tai korjauskuluista. Siitä ei saanut kiinni.
DHL:n paketista paljastui uusi kamera ja huollon kommentti oli laatikossa olevissa papereissa ”vaihdettu uuteen”. Ilmeisesti jostain pääsi kameraan vettä sisään ja Adrianmeren suolainen vesi teki tehtävänsä eli tuhosi kameran korjauskelvottamaksi.
Kameran osalta loppu hyvin, Emilia sai uuden kameran. Ei se vanhakaan ollut kuin vasta vuoden vanha. Vesivahingoissa on aina riskinsä ettei ne korjaannu huollossa, joten koko tuotteen vaihtaminen oli kuluttajan kannalta paras ratkaisu.
Toinen kohtaaminen seepian kanssa
Mikä tuo on?
Ensimmäinen kohtaaminen seepian kanssa oli illan huonossa valossa. Toisella kertaa onnistuin vielä auringon paistaessa löytämään yhden, mikä ui toisen luokse… WOW!
Tämän jälkeen pääsin ilmeisesti todistamaan parittelun. En tuosta parittelusta ole 100% varma, mutta en suoriltaan keksi mitä muutakaan alla olevassa videossa voisi tapahtua. Kuvasin videota aaltojen heiluttaessa minua rantavedessä.
Tämän jälkeen uin rantaan ja kävin vaihtamassa (anomassa kameran vaihtoa) DJI Osmo actionin Olympukseen saadakseni parista hyviä kuvia.
Palasin seepioiden luokse ja onnistuin kuvaamiin niitä hetken kunnes ne uivat eriteille.
Eniten elämää alle yhden metri syvyydessä
Tosiaan eniten oli ihan rannan tuntumassa. Syvälle ei tarvitse Kroatiassa päästä vaan riittää, että snorklaa rantavesiä. Varsinkin illan tullen ravut lähtevät koloistaan liikkeelle.
Kannattaa käydä snorklaamassa eri vuorokauden aikoina samat paikat, luonto saattaa yllättää. Vesi oli lämmintä, kirkasta ja elämä kotimaiseen rantaveteen rikasta.
Joinakin tuulisina päivinä näkyvyys oli selkeäesti ”huonompi”, mutta silti metrejä.
Meidän kuvailut painottuivat hotellin edustan rantaan, mikä tuntui olevan lähialueen parhaimman näköinen ranta snorklata.
Tribujn kylän takana olevan uimarannan takaa löytyy kivaa koskematonta rantaa, mikä syvenee nopeasti. Siellä oli kaunista kallioista kiveä sekä vähän kaloja. Erityisen paljon merisiilejä tuntui olevan näillä puhtailla kalliorannoilla – niihin on hyvä kiinnittyä.
Paikallinen sukellusyritys varmasti osaa auttaa, jos rannan snorklaukset ei sinulle riitä. Itselleni ilmaantui korvan kanssa hieman ongelmia ensimmäisten snorklauksien jälkeen, mikä ei onneksi äitynyt korvatulehdukseksi. Mukana reissussa oli kyllä Padin sukelluskortti, jos olisi vallan hurahtanut muistelemaan menneitä vuosia syvemmällä veden alla.
Tällä kertaa syvät vedet saivat jäädä ja vesipeto polskutteli matalassa nauttien kevyestä varustuksesta.
