Veden liike valokuvauksessa
Meri-ja järvimaisemat sekä joet ja purot lienevät suomalaisten suosituimpia kuvauskohteita, missä yhtenä näkyvimpänä elementtinä on vesi. Veden liikkeen erilainen taltiointi on yksi valokuvaajan yksinkertaisimpia ja helpoimpia tapoja saada kuvaan eloa.
Valotusajan pidentäminen on avainasemassa veden liikkeen taltioimiseen. Toinen hyvin tärkeä ja lähes välttämätön on jalusta. Tällä estetään kuvan tärähtäminen. Jalustan lisäksi lankalaukaisimen tai ajastimen käyttö jalustalta kuvattessa poistaa kuvan tärähtämisen mahdollisuuksia.
Tasainen valo eli pilvinen päivä on usein paras sää pidemmän valotusajan kuvauksiin, jos halutaan kuvata vettä pidemmällä valotusajalla tuoden liikkeen tuntua kuvaan. Pilvinen sää mahdollistaa pidemmän valotusajan käytön toisin kuin kirkas aurinkoinen päivä. Valoa välittyy tällöin vähemmän kennolle. Hetki ennen auringonnousua tai laskun jälkeen on suosittua aikaa maisemakuvauksessa, jolloin taivaalla on värejä, mutta valoisuuserot taivaan ja veden välillä ei ole niin isot. Yhtenä isoimpana ongelmana auringonpaisteisessa säässä on kirkkaat kohdat, joihin valo osuu niin saattavat palaa puhki.
Mikä vaikuttaa valotusaikaan?
Valotusaikaan vaikuttaa objektiivin aukko sekä kameran ISO-herkkyys. Maisemakuvauksessa suosittu aukko on f/11-f/16 paikkeilla, missä on myös objektiivien paras piirtokyky. ISO-herkkyys kannattaa asettaa mahdollisimman pieneksi ISO50-100 riippuen kameramallista. Tällöin saadaan aikaan pisin mahdollinen suljinaika, jos kuvaustilana on aukon esivalinta. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää valotusajan esivalintaa ja asettaa valotusajaksi vaikka 0.3 sekuntia. Tällöin kamera valitseé sopivan aukon, kun kuvaaja on määrittänyt ISO-herkkyyden minimiin.
Osassa kompaktikameroissa on lisäksi sisäänrakennettu harmaasuodin (ND), millä voidaan pidentää suljinaikaa muutaman aukon verran riippuen mallista. Järjestelmäkameroissa objektiiviin voidaan kiinnittää eri vahvuuksisia harmaasuotimia, joista suosituimpia ovat ND4 (kahden aukon) ja ND8 (kolmen aukon) vahvuiset suotimet. Halvimmissa suotimissa saattaa olla värivirheitä (magentaa), joita voi joutua kuvankäsittelyllä korjaamaan jälkikäteen.
Veden liikkeen kuvaamiseen ei ole antaa ohjetta suljinajan pituudesta, sillä veden liikenopeus ja haluttu lopputulos vaikuttaa arvoihin. ¼ sekunnin suljinaika tuo nopeasti virtaavaan veteen liikkeen tunnun, mutta valotusajan pidentäminen sekunnin luokkaan on usein perusteltua. Tästä pidemmät suljinajat taas tekevät virtaavasta vedestä usein sumuisen ja puuromaisen, jolloin se ei enää näytä luonnolliselta. Nopea valotusaika taas pysäyttää veden liikkeen. Lopputulos on täysin kuvaajan käsissä.
Rauhallisen meren kuvaaminen vaatii taas pidemmän suljinajan kuin myrskyisän. Muuttujia on paljon, oman tyylinsä ja tapansa kukin löytyy kuvaamalla ja testaamalla eri asetuksia.
Artikkeli on kirjoitettu Minun maisemani valokuvakilpailun yhteyteen.