Lämpöväreily oli pilata kaikki kuvat – pelastetaan mitä pelastettavissa oli
Erittäin haastavat kuvausolosuhteet helmikuussa vaati poikkeuksellista prosessia kuvankäsittelyssäni. Ulkoilma oli -18 – -26 astetta joka päivä. Samalla auringo paistoi koko päivän lumivalkealle suolle, missä kuvausetäisyys oli haaskalle 90 metrin luokkaa eli varsin pitkä. Tähän kun lisätään tällä kertaa “pakotettu” matalakuvakulma, mikä oli lähes lumen tasossa johtuen siitä, että lunta on talvisin niin paljon. Jos lunta tulisi vielä muutama kymmenensenttiä eikä se pakkautuisi joutuisi kojujen kuvausaukkojen edustoja alkaa kolaamaan.
Tämä yhdistelmä toi hyvin voimakkaan lämpöväreilyn, mikä onneksi liikkui eli hetkellisesti siitä saattoi päästä kuvaamaan läpi ihan ok kuvia, osa kuvista taas oli pelastamattomissa.
Kuvakulman nosto olisi auttanut, mutta silloin olisi pitänyt kiivetä kojun katolle. Kojun lämmityksellä ei ollut tässä syytä, koska kokeilin kojuun mentäessä kojun ulkopuolelta saman ja väreilyä esiintyi jo aamusta auringonnoustua.
Lisäksi tuplakuvauspussit olivat kiinni sekä tele niin ulkona kuin sai, jotta seinistä mahdollisesti nouseva lämpöväreily ei menisi linssin edestä. Pidin myös kojun lämmitystä niin viileällä kuin se oli olosuhteisiin nähden mahdollista.
Tässä vain taisi olla kaikki taivaankappaleet kohdillaan lämpöväreilyn syntymiseksi.
Lightroom ei riitä tai taidot sillä loppui kesken
Vietyäni kuvat Lightroomiin kävi nopeasti ilmi ettei sillä tehtävä käsittely omassa prosessissani ole riittävä. Testasin Topazin Denoise AI:ta ja sen tekoäly osakin jo puristaa kuvista irti enemmän. Toki yksityiskohdat eivät toistu niin hyvin, kuin kuvassa optimaalisissa olosuhteissa pitäisi, mutta ne eivät ole enää puuroa.
Kasasin tähän kuvapareja, mitä DeNoise pystyi tekemään kuvielle ennen käsittelyäni Lightroomissa. Kuvat ovat 100% katselulla 45 MP kuvasta, havainnekuvat 2 ja 3.
Kuvat saa klikattua suuremmiksi
Tiedostokoot kasvavat suureksi
EOS R5:n tiedostokoot cRawille ovat noin 30-35 Mt. Nämä, kun vie täydellä resoluutiolla Topazin DeNoiseAi työkaluun Lightroom pluginilla, niin vaihtoehtoina on TIFF, PSD sekä JPEG, joista PSD ei ainakaan minulla toimi. Vaihtoehdoiksi jää siis TIFF tai pakattu JPEG.
Terävöitys ja kohinanpoisto ensin vai viimekseksi
Jos terävöitys ja kohinanpoisto tehdään kuvaan ensimmäisenä toimina, valitsen TIFF, jotta dataa ei menetetä. Tämä luo noin 225 Mt tiedoston alkuperäisen rawin rinnalle.
Jos terävöitys tehdään rawiin viimeisenä, voisi levytilan säästämiseksi peruskuvissa valita JPEG tiedoston, jolloin tiedostokoko on 3 Mt luokkaa eli hyvin pieni ja pakko olla kovasti pakattu. Tätä täytyy ihan miettiä työnkulun kannalta, koska TIFF syö levytilaa nopeasti, jos kuvia tulevaisuudessa joutuu alkaa käyttämään isompia määriä DeNoisessa.
Tämä ei toki ole ihannetilanne vaan lähtötilanne on kuvata priimaa!
Alkuperäinen vs käsitelty kuva DeNoise AI:lla sekä Lightroomilla
Otin alle vielä muutaman vertailun Lightroomista, missä on vasemalla alkuperäinen käsittelemätön kuva sekä sitten oikealla ensin DeNoisessa käynyt kuva, mihin on sitten tehty Lightroomilla käsittely.
Kaksi alinta kuvaa on samasta eli ensin on 100% suden pää ja alla sitten koko kuva ja siitä cropattu vaakaversio.
Kuvat kestävät näytöltä katselun ja kohtuullisen tulostamisen.
