Tule mukaan luontokuvauskurssille heinäkuun lopussa Espooseen
Järjestämme Eläinkuvauksen vinkit -teoriakurssin, maaliskuun lopulla Espoon Iso-Omenassa. Kouluttajina Tuomas Heinonen ja Emilia Milonoff.
Lisää kurssista alla ja lopussa linkki Luontokuvina.fi sivuston verkkokauppaan, josta varaus tapahtuu.
Miten te oikein pääsette noiden eläinten lähelle? Tämä kysymys on usein ensimmäinen keskustelun avaus kun käy ilmi, että joku on nähnyt kuviamme tai haluaa muuten keskustella luontokuvauksesta.
Vastaamme usein vakio vastauksella: valtavalla etsintä ja tonkimistyöllä, odottamalla, kyttäämällä, ja välillä emme ollenkaan. Joitakin ihmisiin tottuneita eläimiä, esimerkiksi citykettuja pystyy kuvaamaan rauhallista käytöstä noudattamalla läheltäkin mutta suurin osa eläimistä vaatii ihmisen osin tai kokonaan piiloutumisen ja suhteellisen äänettömän työskentelyn. Suurpedot ovat käytännössä aina kojuista kuvattu ja kaikki muut sitten kaikkea vieressä istumisen ja kojun väliltä.
Vinkkejä kuvaamiseen kysyttäessä kyse on usein juuri kaupunkiluonnon eläinten kuvaamisesta.
Missä ne ovat?
Kuvattavien kohteiden etsintä on varmasti aikaa vievin osa-alue nisäkäskuvauksessa, sekä kuvattaessa esimerkiksi pöllöjä tai muita petolintuja. Paras työkalu tähänkin on luonnon tuntemus ja siellä vietetty aika. Aistinsa voi virittää etsimään ja näkemään juuri niitä tiettyjä merkkejä ja opetella erottamaan esimerkiksi kotieläinten tekemät jäljet lenkkireiteillä luonnonvaraisten eläinten jättämistä jäljistä.
Valmistelu
Oikea naamiointi ja itsensä huomaamattomaksi tekeminen eri keinoin on suotavaa useimpien lajien kohdalla. Naamiointiin on kaupallisia ja kotitekoisia keinoja, erilaisia maastokuvioisia verkkoja ja kankaita sekä omia erilaisia virityksiä, joita voi käytännössä kehitellä loputtomiin. Omalla toiminnallaan voi myös tehdä itseään näkyväksi tai näkymättömäksi, hajuttomaksi tekeytyminen onkin sitten jo haastavampaa ellei mahdotonta.
Kuvaus
Kohteen ja yhteisymmärryksen löydyttyä on aika yhtyä tositoimiin. Paras kamera on……. tietenkin se joka on mukana! Eli kalustoa emme lähde arvioimaan tai arvostelemaan mutta toki telelinssi on usein hyödykäs jos haluaa eläimistä tiukempia otoksia niiden säikkymättä ihmisen läsnäoloa. Välillä tilanteita pääsee ikuistamaan myös laajemmilla linsseillä ja elinympäristön kuvaaminen potrettien sijaan on tullut ainakin itselle todella tärkeäksi osaksi kuvaamista. Eli summattuna hyvä välineistö auttaa suoriutumaan haastavimmissa olosuhteissa mutta eniten väliä on sillä miten hyvin osaat hyödyntää sen mitä sinulla on.
Arvot kuntoon
Kaikkea luonnonvaraisten eläinten kuvaamiseen liittyvää toimintaa yhdistää yksi asia yli muiden, eettisen ja kestävän toiminnan tärkeys. Kaiken kuvaamisen ja tarkkailun tulee tapahtua luonnon ja sen asukkien ehdoilla. Toisinaan on myös hyväksyttävä tilanne, ettei kuvaaminen ole mahdollista ilman, että aiheuttaa eläimelle häiriötä ja tällöin on ensiarvoisen tärkeää jättää se kuva ottamatta ja tarvittaessa poistua tilanteesta. Kukaan ei ole tässäkään asiassa täydellinen ja nämä opit tulevat kuvaajalle usein kantapään kautta. Oma käytös on osattava soveltaa jokaiseen lajiin ja lajien sisällä myös yksilöihin. Se mitä esimerkiksi toinen kettuperhe sallii voi olla täysin mahdotonta toista perhettä kuvatessa. Tämän kaiken, kuten muunkin oppii viettämällä mahdollisimman paljon aikaa luonnossa.
Mm. kaikista näistä aiheista lisää ja syvemmin tällä kurssilla!