Teerien soidin – yhteenveto keväästä 2021

Aikainen kuvaaja lumisen teeren nappaa etelässä

Niin sitä voisi luulla, kun lähtee kokeilemaan onneaan ennen soitimen alkua lumiselle suolle.

Tänä talvena lunta riitti ja olimme erittäin toiveikkaita, että sitä riittää myös soitimen alkuhetkille asti. Yksittäisiä lintuja lumelle ilmestyikin, mutta soitimen aika ei vielä ollut. Onnistuin saamaan yksittäisiä kuvia tilanteista lumella.

Jonain aamuna en edes nähnyt lintuja, joten tämä setti ei todellakaan anna oikeaa kuvaa kaudesta, minkä oikeastaan jätin lopulta kesken. Tyynet aamut saattoivat olla jotain 10 m/s tuulta, mikä alkoi kun olimme keskellä suota. Lumisade muistutti koostumukseltaan silmiin heitettyä kidesokeria. Missä olivat kauniit isot lumihiutaleet, ne piirretyistä tutut?

Taistelut lumella!

Kyllä onnistuin saamaan yhtenä aamuna muutaman taistelukuvan teeristä. Tämä oli kauden kannalta positiivista, koska kun kevät eteni niin tappeluita ei enää suotu kamerani eteen tai ne käytiin niin kaukana jossain suon laidassa. Näistä havaintona lähinnä läpsytysääni, ehkä parempi ettei edes nähnyt.

Soitimella taisi olla kaksi lintua, mitkä tiesivät mikä tämän asian juju on. Harmi vain, että ne pulputtivat yleensä 50 metrin päässä toisista. Ei siinä tule riitaa, kun koronan myötä pitää riittävän välimatkan eikä turhaa höngi kaverin naamalle.

Nämä kuvat lämmittävät erityisesti nyt, koska suurinosa reissuista oli hyvää liikuntaa märällä suolla, minkä lumet ja jäät sulivat päivissä.

Oudointa tässä keväässä oli kuitenkin se, että osa onnistui saamaan samoilta teltan sijointaan hyviä kuvia, osa taas minun lisäkseni myös nolla-aamuja. Kausi meni siis arvalla, ehkä jotain tai sitten ei…

Kurki ja kettu

Hieno otsikko, mutta kerrottakoon, että kurki on yhden reissun ainoita kuvia. Edellinen auringonnousu on samalta aamulta, mutta luonnollisesti aamupilvet tulivat heti blokkaamaan hyvät aamuvalot!

No seuraavaa retkeä piristi kettu suon laidassa, mitä veikkaatte miten teerien kävi? No ne istuivat tukevasti puissa syömässä. Kävi siellä muutama kävelemässä auringon edessä kunnes lähtivät pois.

Lopputuloksena tämä kettu oli kiva bonus. Olin jollain nollaretkellä todennut, että kävelisi edes joku eläin joskus täällä, kun linnut on mitä on.

Meteorologit olivat oikeassa ja aurinko paistoi (myös linnut tulivat)

Kahta aamu voidaan pitää onnistuneena ja pääsin nauttimaan auringosta ja vastavalosta. Valovalo ei ollut mitään parasta, mutta tähän kauteen oli ihan kiva jo kuvatakin.

Parhaat kuvat irtosivat irtoteeristä, mitkä pitävät edelleen koronavälit kunnossa EF 100-400:lla. Vähän palloja etualalle tai heijastavia lätäköitä. Vettä suolla nimittäin riitti!

Testasin kaudella myös MrJan Gearin uutta kojua, mistä en sen enempää voi kertoa. Pari prototyyppiä on Suomessa testattava ja niistä kuulette varmasti myöhemmin tänä vuonna lisää! Kenttätestit ovat tärkeitä, koska nyt on mahdollisuus vaikuttaa lopputuotteeseen ja saada läpi mahdollisesti omia parannusehdotuksia.

Turvallinen paikka suon laidassa

Tämä oli taas niitä aamuja. No laulujoutsenet lensivät ohi. Yhtenä aamuna, kun linnut tulivat merikotka lensi yli ja linnut poistuivat. Ei merikotkat koskaan muutoin lennä noin läheltä.

Tämä oli tosi yleistä, että nuoret linnut hengasivat suon laitamilla, minne kaksi aikuisempaa teertä usein myös lensivät.

Kauden viimeiseksi jäänyt aamu

Ilmatieteenlaitoksen kaveri taas heitellyt sääkarttaan vääränlaisia kuvioita. Lopulta aurinko kuitenkin tuli esiin ja linnutkin olivat paikalla. Jos yksittäisiä pyrähdyksiä ei lasketa niin kirjaimellisesti olivat paikalla.

Viikonloppuisin pitäisi nukkua, mutta teeriaamut verottaa vielä lisää. Arkisin vaatii erilaisia ennakkojärjestelyjä, että kuvaus onnistuu. Parasta tässä kaudessa oli ehkä vertaishajoilu suolla rämpiessämme lumikengillä 10cm vedessä 20+ kg tavaraa mukana.

Viimeiset kuvat kuvaa kautta hyvin. Synkkiä pilviä taivaalla. Olisiko ensi vuosi parempi?