Matalan kuvakulman ja lumen hyödyntäminen ruokintapaikalla
Talvi on kivaa aikaa kuvailla pikkulintuja, koska ne kerääntyvät ruokintojen ympärille. Näin ruokinnan reunoilta on mahdollista kuvata pikkulintuja tankkaamassa ravintoa.
Usein ruokintapaikat ovat kuvauksellisesti tylsiä, koska ne ovat ruokintapaikkoja – ei kuvauspaikkoja.
Olen kantanut mukana vuonna 2021 kuusamolaisesta puuliiteristä löytämääni vanhaa puuta, mikä on hyvässä kunnossa ikäänsä ja kilometreihin nähden.
Näissä kuvauksissa hautasin puun hankeen ja sijoitin mukana tuomiani siemeniä ja pähkinöitä sen taakse. Kameran vein kaemmas groundpodilla ihan lumen rajaan niin, että etualan lunta tulee hieman mukaan tehden kuvan etualasta utuisen. Samankaltainen efekti syntyy, kun lunta tuiskuaa maata pitkin kovassa tuulessa.
Sitten ei auttanut kuin kuvailla menemään, joskin suurinosa linnuista jatkoi vierailua ruokintalaitteella – tuttu ja turvallinen.
Useampi tunti vierähti lintuja lähinnä seuraillen, kun huomasin sivusilmällä liikettä maassa… METSÄHIIRI!
Positiivisena yllätyksenä metsähiiri
…tai useampi. Ainakin kaksi metsähiirtä liikkui varpujen juuressa. Paikansin kaksi koloa, mistä ne kurkkivat aktiivisesti. Tarkoituksena oli varmasti rohkeasti singahtaa kohti ruokintapaikkaa ja lintujen pudottamia siemeniä.
Siirsin kuvauksen metsähiiriin isoine korvine ja laitoin heille hieman pähkinää kolon edustalle. Nyt ei hiirien tarvinnut enää lähteä metrikaupalla juoksemaan vaaralliseen metsään vaan pystyi keräämään ravintoa aivan kolon edestä reilu metrin päässä kuvaajasta. Siihen ei peto kyllä iske.
