Suljinajalla lisää potkua lintukuviin

Lyhyt vai pidempi suljinaika koskikaralle?

Suljinajalla eli valotusajalla voi saada ihmeitä kuvaan, kun yhtenä elementtinä on mukana virtaava vesi ja mahdollisuus, että lintu on paikallaan.

Aihe sivuaa artikkeliani veden liike valokuvauksessa, missä käydään läpi valotusajan merkitystä liikkuvan veden kanssa.

Koskikara on yksi niistä harvoista linnuista, joita usein kuvataan pidemmillä suljinajoilla kuin muita lintuja. Jalustalta kuvattaessa sekä nykypäivän tehokkailla kuvanvakaajilla on mahdollista saada teräviä kuvia linnusta vaikka maisemassa vesi virtaisi vauhdikkaan oloisesti. Tämä toki vaatii koskikaralta tai muulta kohteella paikallaan oloa, tähän auttaa taas nopea ja pitkä sarjakuvaus – joku kuva saattaa olla tarkka.

Suljinajat: 1/1250 vs 1/15

Kameran asetuksista

Mitkä asetukset tulee ottaa haltuun ennen kuin lähdetään koskelle kuvaamaan satoja tai tuhansia kuvia, joista vain murto-osa oikeasti onnistuu?

  • ISO-arvon säätö
  • Aukon säätö
  • Suljinajan/valotusajan säätö
  • Yli- ja alivaloitus

Kun yllä olevat asetukset on hallussa omasta kamerasta ja tietää, mistä kamera tarkentaa ja ottaa kuvia niin ollaan aika lähellä ulos lähtemistä. Käsittelen asetuksia Canonia käyttävän kuvaajan silmistä, joten seuraava saattaa olla hieman hepreaa muiden merkkien käyttäjille.

Lähikuvissa usein kannattaa valita nopea suljinaika, jotta liike varmuudella pysähtyy. Kuvassa suljinaika 1/1250

Kuvaustila: Av, Tv, M vai uusi Fv?

Näistä itse lähtisin käyttämään Tv eli valotusajan esivalintaa, M manuaalia tai uutta Fv tilaa, mikä on erittäin kätevä, kun halutaan hallita mahdollisimman montaa arvoa.

Helpoin on varmasti Tv, jolloin valotusaika säädetään sopivaksi. Virtaavan veden kanssa itse tykkään 1/4 – 1/8 suljinajasta riippuen virtauksen nopeudesta. ISO-arvo tulee asettaa mahdollisimman pieneksi, 50-100 arvoon riippuen kamerasta.

Tämän jälkeen kamera päättää aukon sen mukaan, miten valoa on. Valotuksen korjauksella voi korjata kameran valotusta, jolloin aukko kasvaa tai pienenee. Jos on hyvin kirkas päivä, todennäköisesti aukko karkaa käsistä yli 22 lukemiin tai tarvitset harmaasuotimen avuksi. Objektiivi kohtaisesti vaihtelee mikä on pienin käytettävissä oleva aukko.

Pidemmän valotuksen kuvien ottaminen on pilvisen päivän tai varjoisan kuvauspaikan hommia, jos apuna ei ole harmaasuodinta. Aurinkoisessa kohteessa on yksinkertaisesti liikaa valoa, että tämä onnistuisi.

Mitä pidemmäksi suljinaika asetetaan, sitä korkeammaksi epäonnistumisen riski myös nousee. Harjoitus tekee tässä mestarin, ainakin kuvien deletoimisessa.

HUOM! Mitä pienempi aukko, sitä paremmin KAIKKI kennoroskat näkyvät kuvissa. Saatat järkyttyä, jos et ole kuvannut aukoilla f16-f22 pitkään aikaan. Siinähän niitä sitten Lightroomissa naputtelee pois.

Tärähtämisen estäminen

Kaukolaukaisin auttaa poistamaan laukaisusta johtuvaa tärähdystä. Saman asian osittain ajaa pitkä sarja, kun kuvaaja ns. makaa laukaisimen päällä. En itse käytä kovinkaan usein näissä kaukolaukaisinta, koska se ei ole mukana tai en jaksa viritellä. Otan usein pidemmällä suljinajalla kuvaa normaalin kuvauksen seassa, jolloin piuhat ja lisävälineet olisi vain tiellä.

Peilittömillä kameroilla, joilla nämä kuvat on otettu on myös se etu ettei peilin heiluminen aiheuta tärähdystä. Tässä voi hyödyntää takanäyttöä, jos käytössä peilillinen kamera.

Loppujen lopuksi kamera kuin kamera, luontoon kokeilemaan!

 

Suljinajat: 1/2000 vs 1/4

Esimerkkejä

Seuraavissa esimerkeissä on havainnoillistettu valotusajan merkitystä samankaltaisissa rajauksissa. Kuvat eivät ole ihan samalla rajauksella, mutta mielestäni riittävän lähellä, että idea välittyy.

Suljinajat: 1/1250 vs 1/8

Suljinajat: 1/1250 vs 1/10

Deleteä toisen perään, roskakori täyttyy

Tähän ei ole olemassa mitään hyvää ohjetta vaan yleensä määrä ratkaisee eli joku kuva on sarjasta oikeasti tarkka. Mitä kauempana koskikara on kuvassa, niin sitä enemmän virheitä se kestää. Sitten, kun lähdetään kuvaa lähempää on yleensä kaikki kuvat alla olevan kaltaista sekavaa taidetta.

Osa linnuista on hyvinkin paikallaan ja osa ei sitten yhtään. Jos kuvauspaikassa on useampi lintu niin kannattaa seurata onko joku niistä stabiilimpi kuin muut. Paikalla voi olla myös ns. levähdyskivi, missä ollaan enemmän paikallaan kuin jääreunan uimahyppytornissa.

Alla olevan kuvan valotusaika on 1/4 sekuntia.

Kun taas sitten välillä tulee se 1/4 sekunnin hetki, jolloin lintu on paikallaan ja kuva on tarkka. Näissä kummassakin tilanteessa kamera oli jalustassa kiinni ja kamera kuvasi 20 kuvaa sekunnissa nopeudella sarjoja.

 

Suljinajat: 1/2000 vs 1/20

Aiheesta lisää:

Koskikara kuviani vuodelta 2011

Koskikara ja virtaava vesi – blogissani vuonna 2013

Petteri Hautamaa – Talviprojektina pitkän suljinajan koskikara

TILAA ILMOITUS UUSISTA JULKAISUISTA!

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here