Alkukesän hukkareissu Lassi Rautiaisen piilokojuille Kuhmon takametsiin
Suuntasimme auton nokan kesäkuun toisella viikolla Kuhmoon tarkoituksena päästä kuvaamaan ensimmäistä kertaa sutta. Susipari oli liikkunut hyvin viime viikkoina ja odotukset olivat korkealla. Karhujen suhteen emme odottaneet suurta, koska kiima-aika oli edelleen käynnissä ja silloin niiden kuvaaminen on tuuripeliä. Vaikka apuna on haaskaruokinta eläimet ovat vapaita valitsemaan omat reittinsä, joten mikään ei ole koskaan varmaa. Ahma on sivuosuma, joka tulee kuvattavaksi, jos tulee.
Saavuimme Kuikan kämpälle hyvissä ajoin ennen kojuille lähtöä, joka tapahtuu klo 17.00 (tarkasta aina aika, älä luota tähän). Majoituimme huoneeseemme ja laitoimme tavarat lähtövalmiiksi. Ruokailutilassa odotti kahvia ja pientä makeaa välipalaksi. Suunnitelmissa viipyä kaksi kuvausyötä kojuissa kohteena sudet. Sudet olivat liikkuneet edellisen viikon hyvin paratiisin (paradise) kojujen alueella, joten sieltä meidänkin koju löytyi.
Kuikka Base Camp
Kuikan kämppä toimii tukikohtana Kuikkajärven rannassa. Kuikassa on 40 vuodepaikkaa, yleisiä oleskelutiloja, ruokailutilat, ranta- ja savusaunat, kanootteja, soutuveneitä ja muuta aktiviteettia kuvausöiden väliin ja rentoutumiseen.
Ruokailutilassa on ”fläppitaulu”, josta voit seurata edellisten öiden havaintoja eri kojualueilla. Nautimme kaksi aamiaista ja päivällistä Kuikassa ja ruoka oli hyvää, monipuolista sekä sitä oli riittävästi. Ruokaa tarjoillessa oli hienosti huomioitu erikoisruokavaliot. Ruokailun päätteeksi jokainen saa tehdä mieleisensä eväät kojuyöhön tarjolla olevista voileivistä sekä hedelmistä.
Alue sijaitsee järven rannassa pienessä niemessä. Ranta- ja savusauna ovat eri puolilla niemeä, joka mahdollistaa kahden erillisen seurueen yhtäaikaisen yksityisen saunomisen.
Matka kojuille
Kojut sijaitsevat n. 20 minuutin ajomatkan päässä Kuikka Base Campista. Kojuille siirrytään kuljetuksella tai omalla autolla. Tämä sovitaan ruokailun yhteydessä.
Paradisen kojuille mentäessä siirrytään rajavyöhykkeen sisään, jossa liikkuminen on luvanvaraista, valtakunnan rajan ollessa vain kahden kilometrin päässä.
Kuvaajakapasiteetit Wildlife Safaris Finlandin kojuille:
Paradise 6 kojua/ 20-25 as paikkaa
Lampi 3-4 kojua, 9-11 as paikkaa
Caravan 3 kojua, 6-7 as paikkaa
Kalliot 3 kojua, 6 as paikkaa
Pöllömetsä 3 kojua, 5-6 as paikkaa
Autoilta kojuille vain kymmeniä metrejä kävelyä
Paratiisin kojut sijaitsevat hyvin lähellä jättöpaikkaa, joten paikka sopii hyvin myös huonokuntoiselle tai paljon tavaraa mukana kantavalle luontokuvaajalle.
Meidän kojumme sijaisi alueen vasemmassa laidassa ja oli kooltaan kahden hengelle suunniteltu, josta pystyi kuvaamaan kahteen eri suuntaan. Kojussa ei ollut sänkyjä vaan nukkuminen tapahtui patjoilla kojun lattialla. Kojujen varustelu, koko ja ”mukavuus” vaihtelee, joten jos sinulla on vaatimuksia nukkumisen suhteen niin se kannattaa ottaa puheeksi. Itse nukun kojuissa jopa liian hyvin, niin tälläkin kertaa.
.jpg/full)
.jpg/full)
.jpg/full)
.jpg/full)
.jpg/full)
.jpg/full)
.jpg/full)
Kaikki valmiiksi
Kojuun tultaessa on hyvä laittaa heti kaikki valmiiksi. Kamerat luonnollisesti viritetään kuvauspusseihin, mutta myös eväät, vara-akut, muistikortit, matkapuhelin, varavirtalähde, pelikortit yms. on hyvä sijoittaa hyllyille käden ulottuville ettei niitä tarvitse alkaa enää kaivamaan repusta aiheutten turhaa ääntä.
Vaikka elettiin kesäkuuta eli kesää, joka tunnetusti Suomessa voi olla hyvinkin lämmin, mutta yleensä kylmä niin kojuun kannattaa varautua riittävällä vaatetuksella. Makuupussi on lähes pakollinen yöhön, mutta toimii myös jalkojen lämmikkeenä illalla, jos esim. villasukat jää kotiin. Illalla kojuun mentäessä lämpötila saattaa kojun sisällä olla 20-30’c luokkaa, kun aurinko on sitä lämmittänyt, mutta saattaa pudota yöllä lähelle nollaa alkukesästä. Silloin on kiva olla mukana riittävästi lämmintä vaatetta. Kuumimpana kautena taas riittävän nesteen mukaan ottaminen on tärkeää huomioida. Oma suosikkini on juomarakko, jonka letku roikkuu aina kasvojen korkeudella muistuttamassa riittävästä juomisesta.
Hukkareissu toteutui
Ensimmäisenä suurpetona näimme ahman, kun se liikkui suoalueella kaukana. Ahman tehdessä perinteisen ahmamaisen kierroksen se ilmestyi haaskalle. Odotimme ja odotimme, korttipeli toisen perään kuvausalue oli tyhjä. Lopulta odotus palkittiin, kun vaalea susiuros saapui alueelle. Saimme ensimmäiset kuvamme sudesta!
Valon loppuessa saapui kaatosade, joka toi yön viimeisiin kuviin lisää tunnelmaa. Pimeimmällä hetkellä on hyvä nukkua hetki ja laittaa kello herättämään ennen auringonnousua. Suosittelen vahvasti myös että alueella, missä internet yhteys on luokkaa ISDN niin auringonnousun aika on hyvä tarkastaa etukäteen eikä veikata tunnilla pieleen. No kovan vastavalon myötä yöunet maistuivat melkein aamuun asti. Reissuväsymys painoi päälle ja unirytmi oli hakusessa. Kuvat on kuvattu 560-800 mm polttovälillä.
Toinen yö
Toinen kuvauspäivä on aina helpompi, unirytmi on jo sinne päin, ainakin päivällä on levätty. Kuvausalue on tutumpi ja sitä osaa katsoa asioita jo paremmin. Pyysimme päästä samaan kojuun kuin edellisenä yönä, mikä helpottaa kuvaamista ja sen suunnittelua.
Korpit istuivat heti puissa ja aurinko meni onneksi pilveen, koska ensimmäinen susi tuli jo kahdeksan aikaan muutaman tunnin odottamisen jälkeen. Jos aurinko olisi paistanut tuolloin niin valo olisi ollut aivan liian kova. Mieluummin tasaisen pilven takaa pehmeä.
Vaalea uros kiersi aluetta ja tarjosi yhden erittäin lyhyen mahdollisuuden kuvata sitä kojun päädystä läheltä. Myöhemmin seuraan liittyi harmaa naaras, jota varikset häiriköivät. Sudet olivat kuvattavissa noin 1.5 tunnin ajan.
Kuvaushetket olivat rajoitetut ja lyhyet, mutta olimme tyytyväisiä, saimme sen mitä haimme.
Kokonaisuutena kokemus oli hyvä, vastaanotto oli lämmin ja tunsimme itsemme tervetulleeksi.