Wild Brown Bearin ja WBB:n nimellä kuvaajien keskuudessa tunnettu paikka käyttää nykyisin nimeä Bear Centre. Toiminta käsittää nykyään piilokojujen lisäksi myös mökit sekä karhutalon, joista katselualueelle onnistuu alueen reunalta mäen päältä.
Olen viimeksi käynyt näillä kojuilla syksyllä 2017 ja sen jälkeen uusia kojuja on syntynyt alueelle sekä osa vanhoista korvattu uusilla. Kuvauskojuja on nyt alueella 29 ja luksusmökkejä viisi.
Karhujen kiima ajoittuu alkukesään – tiedostettu riski
Karhujen kiima ajoittuu alkukesään ja on tänä vuonna arviolta vielä muutaman viikon myöhässä. Eletään siis kesäkuun puoliväliä.
Karhut ovat huonommin kuvattavissa kiiman aikana eivätkä välttämättä tule houkuttelulla paikalle ja ole kiinnostuneet ruuasta vaan vaeltavat ympäriinsä muu mielessä. Kesäkuun alku on kuitenkin kuvauksellisesti kaunista. Tupasvillat ovat parhaassa loistossaan ja viileät yöt nostattavat kauniin usvan lammelle, minkä nouseva aurinko kauniisti värjää kullan keltaiseksi. Maiseman ja olosuhteiden puolesta tämä on mielestäni ruskan ohella kauneinta aikaa.
Lisäksi uusi teknologia mahdollistaa kuvaamisen kirkkaana yönä läpi yön. Valovoiman f2.8 ja ISO 6400-12800 herkkyydet riittävät tarvittavaan suljinaikaan pimeimpänäkin hetkenä.
Säät sotkemassa kuvauksia
Moneen asiaan voi vaikuttaa, mutta sää on yksi, mihin ei.
Saimme kolmen päivän aikana kokea kaikki muut paitsi helteen mitä kesäkuun säästä voi odottaa. Kuumat ilman olivat juuri väistyneet ja lämpötila oli laskenut 15–18 asteen tienoille.
Ensimmäinen ilta oli puolipilvinen ja kohtuullisen lämmin. Puolen yön jälkeen alkoi tuulla kovaa ja sataa kaatamalla. Oli aika mennä nukkumaan.
Tämä oli ensimakua Vieno-myrskystä, jonka kovat tuulet saavuttivat Kuhmon aamu- ja iltapäivän aikana. Iltaa kohden tuuli onneksi tyyntyi ja klo 21 jälkeen oli toivoa, että eläimet alkaisivat liikkumaan. Näin myös kävi ja karhu sekä susi kävivät alueella ennen vuorokauden vaihtumista. Karhu vieraili myös yöllä auringonnousun aikaan, noin 30 minuuttia liian aikaisin.
Kolmanteen päivään lähdettiin kirkkaassa, mutta tuulisessa säässä. Tuuli tyyntyi iltaan, mutta se ei tuonut eläimiä alueelle.
Toinen ja kolmas yö olivat auringonnousun aikaan älyttömän kauniita. Usva nousi metsälammesta ja takaa nouseva aurinko värjäsi maiseman kultaisen keltaiseksi. Tälläkään kertaa karhu ei tullut juuri tuohon parhaaseen 10–15 min kestävään parhaimpaan hetkeen. Tätä on vuosia toivottu, ehkä joku päivä…
[twenty20 img1=”18507″ img2=”18508″ offset=”0.5″ before=”15 minuuttia aikaisemmin” after=”Aurinko meni pilveen”]
[twenty20 img1=”18509″ img2=”18510″ offset=”0.5″]
Karhu, susi, kettu, hirvi ja ahma
Nämä viisi lajia olisi ollut mahdollista nähdä kojuista kolmena yönä. Susi ja karhu kävi lähellä, ketulle heinä oli vähän liian pitkää.
Hirven näimme kaukana takalammen puiden seassa, joka harvinainen näky kojuilla. Ahmaa emme korkeasta heinikosta aamukuuden jälkeen huomanneet, taisi olla jo aamupala mielessä.
Ensimmäisen yön saldoksi iltaan jäi lyhyt karhun vierailu ennen kuin se säikähti lokkeja. Toisena yönä karhu näyttäytyi pidempään kulkien päälammen suolla maisemallisesti kuvattavissa. Karhu oli käynyt myös kolmelta yöllä, mutta tässä kohtaa kojumme päivystys nukkui. Viimeisenä yönä karhu liikkui toisaalla, mutta ei meidän kojumme läheisyydessä. Ahma olisi ollut mahdollinen bongata aamun viimeisinä hetkinä.
Liikettä oli siis vähän, mutta tämmöistä luontokuvaus on. Jotkut päivät ovat parempi kuin toiset. Niin pitkään kuin eläimet liikkuvat omaehtoisesti eivätkä ole riippuvaisia alueen ravinnosta niin näin voi käydä.
Kojukuvaus ei siis aina ole niin helppoa kuin voisi kuvitella. Nyt kopissa istuttiin 42 tuntia eikä saldo työllistä edittipöydässä montaa tuntia. Reissu oli kuitenkin jälleen kiva ja muutoin onnistunut. En ole sutta ennen nähnyt saati kuvannut Bear centren kojuilta.
Tämän tiedon valossa syksyllä palataan hakemaan maisemallista ruskakuvaa suurpedoista, lähinnä karhusta.
Yhteistyössä:
Artikkeli on tehty yhteistyössä Bear centren kanssa.
