Peipot (Fringilla coelebs) laulelivat koivikossa ja tämä koiras osui kuin tilauksesta eteeni. Sopiva kuvausetäisyys ja loistava iltavalo täydensivät tilannetta. Peippo vaihteli asentoa ja sijaintia oksalla edeten kohti oksan kärkeä. Ainoastaan pieniä laulun lirutuksia sieltä lähti lyhyesti koivikkoon, mutta sen verran ujosti että piti kääntää selkä kameraan. Viimeistely jäi vajaaksi, kun peippo ei oksan kärjessä avannut äänipäitään, mutta mukava sarja syntyi silti. Suomenojan alueelta nämäkin.