Talvinen päivä Nukarinkoskella 5.2.2012. Pakkasta oli aamusta -25 astetta, joten odotukset oli korkealla tälle koskelle. Emme olleet koskaan aiemmin täällä käyneet, mutta googlettelemalla löytyi infoa sen verran mistä pystyi päättelemään sen olevan auki. Saapuessamme parkkipaikan opastauluille kuulimme outoa ääntä, minkä tulkitsimme tuntemattoman linnun ääneksi pensaikossa. Sillalla oli pariskunta koiran kanssa, jotka osoittivat koskelle että siellä on kolme saukkoa. Kuulemamme ääni tuli saukoista! Kamerat esiin nopeasti. Samaan aikaan näinkin ensimmäisen vilauksen saukosta – samalla viimeisen. Äänen kuulimme hetkeä myöhemmin vielä, mutta näköhavaintoa emme saaneet. Odottelimme sillalla, mutta turhaan.
Koski oli sopivasti varjossa ja aurinko nousi puiden takaa. Pääsimme valottelemaan maksimissaan 0.3-0.6 sekunnin valotuksia virtaavasta vedestä ennen kuin aurinko alkoi osumaan kuvausalalle. Samalla jään kestoa tunnustellen etenimme uusia kuvakulmia etsimään. Yhden saukon jäljet löysin rannalta kauempaa sillasta. Mitään polkuja siellä ei lumessa ollut. Auringon noustessa ja kääntyessä se alkoi pikku hiljaa osumaan joen uomaan tuoden höyryävän kosken komeasti esiin. Nyt oli aika kuvata tehokkaasti, koska tämä hetki ei koskaan kestä kauaa. Muitakin kuvaajia koskella pyöri, mutta ei liian montaa. Aina sai kuvata vapaita spotteja. Jotain pientä mitä saimme aikaan…
