Kun miljoona linnunpönttöä ei riitä

Kun miljoona linnunpönttöä ei riitä

Miljoonan linnunpöntön raja on rikottu Suomessa ja määrä kasvaa jatkuvasti. Suomalaiset ovat aktivoituneet kampanjan myötä tarjoamaan uusia yksiöitä linnuille. Suomenojan Luonto ry ripusti viime keväänä 20 pönttöä eri linnuille puihin.

Jatkoimme urakkaamme tänään ripustamalla 11 pönttöä lisää. Näiden pönttöjen rekisteröinnin jälkeen Suomeen oli rekisteröity 1 021 834 linnunpönttöä, näistä 10 313 oli Espoossa.

Telkänpöntöt vaatii jään Suomenojalla

Ripustimme tänään kolme telkänpönttöä, siirsimme yhden vanhan ja kunnostimme kaksi pönttöä laittaen niihin uudet purut. Telkänpöntöt sijaitsevat Suomenojalla paikoissa minne ei ole mahdollista altaan ollessa sula mennä, joten työ pitää tehdä kun allas on jäässä. Viime aikojen pakkasjakso on jäädyttänyt altaan tukevan turvalliseen jäähän, joka mahdollisti operaatiomme.

Nyt Suomenojan lintualtaalla ja sen ympäristössä on toistakymmentä telkänpönttöä.

Liito-orava

Suomenojan erikoisuuksiin kuuluu lintujen lisäksi myös eläin, joka pesii pöntössä niin halutessaan eli liito-orava, jonka elintila on käynyt yhä ahtaammaksi. Olemme jo aiempina vuosina vieneet lähimetsiin liito-oravien pönttöjä Espoon kaupungin pönttöjen lisäksi.

Tänään veimme maastoon viisi uutta liito-oravanpönttöä uusille alueille, missä ei entuudestaan ole liito-oravalle sopivia pönttöjä ollut. Liito-orava ei vaadi puruja pöntön pohjalle, mutta hyväksyy sellaisen pöntön helpommin, joten laitoimme myös niille valmiit pesäpurut pehmikkeeksi.

 

Operoimme tänään kuuden hengen tiimillä pönttöjä puuhun. Aktiivinen yhdistys innostaa tekemään yhteistä hyvää erilaisissa hankkeissa ja tapahtumissa. Kiitos lumisateen, pönttöjen kuljetus ahkioilla oli naurettavan helppoa ja kevyttä.

 

Pönttöjä yhteensä jo

25.2.2017

 

Kuva: Esa Mälkönen

Uudesta yksiöstä näkyy Finnevikin silta ruovikon takana. Jokaisella uudella kämpänvaraajalla on uniikki näköala yksiöstään.

Suomenojalla asustaa yhdessä kulmasta lintuallasta pikkuvarpusia, jotka ei vielä ole saanut omaa pönttöään. Nyt heilläkin on uusi asumus valmiina keväistä tupatarkastusta varten.

Meillä oli mukana myös pari tavallista sinitiaisen sopivaa pönttöä, mitkä sijoitimme sopiviin kohtiin. Tiaisille altaan ympäristössä on ehdottomasti eniten pönttöjä.

Kuva: Tomi Järvinen

Operaatio liito-orava ja sen pöntöt

Liito-oravan pöntöt tulee ripustaa 3-5 metrin korkeuteen, mikä aiheuttaa jo pienen haasteen. Lisäksi pöntöt ovat isoja ja painavia, joten niiden käsittely ei onnistu ihan niin helposti kuin tiaisten pönttöjen. Ensimmäinen pönttö ripustettiin isoon kuuseen, jonka suuren ympärysmitan ja vähäoksaisuuden johdosta se olikin helpommin suunniteltu siihen kuin kiinnitetty.

Mikään ei ole mahdotonta, mutta tasapainoilu tikapuilla, samalla pöntön paikallaan pitäminen, narujen virittely ja solmiminen aiheutti muutaman ärräpään, kun sattuu olemaan vain kaksi kättä.

Kuva: Tomi Järvinen
Kuva: Tomi Järvinen

Aina on aikaa ottaa selfie. Päivän ensimmäinen liito-oravanpönttö on puussa. Alla näkymä pöntöstä. Ehkä jonain päivänä tuotakin maisemaa iltahämärässä katsellaan pöntöstä ennen yön rientoihin lähtemistä.

Samaisesta metsästä teimme myös havaintoja, emme me ihan hukassa ole pönttöjen sijoittelussa. Kun kuvaa katsoo tarkkaan niin kuusen juurelta löytyy liito-oravan papanoita.

 

… sinitiaiset lauloivat niin kauniisti, joten laitoimme heille kyseiseen metsään uuden asunnon.

Altaan toiselle puolelle oli päivän aikana ilmestynyt uusi telkänpönttö.

Kolmas liito-oravan asumus kiinnittymässä puuhun. Liito-oravan lisäksi varpuspöllö voi ottaa pöntön kodikseen. Kaikissa viidessä pöntössä on suuaukko vain 45mm, mikä tarkoittaa sitä ettei näätä pääse tekemään tuhoja pönttöön. Suomenojalta on tältä talvelta paljon näätähavaintoja.

Jälleen hankala kuusi, mutta tässä puussa oli apuoksia, joten ketteränä kiipesin auttamaan Tomia pöntön kiinnityksessä. Viimeinen pönttö saatiin puuhun auringon jo kadotessa puiden taakse horisonttiin.

Kuva: Mikko Joensivu

Tyytyväinen olo

Neljä tuntia ulkoilua raikkaassa pakkassäässä kauniissa aurinkoissa kelissä palkitsee, mutta kun ajan käytti vielä luonnon hyväksi niin ei voi kuin olla erityisen tyytyväinen. Valtaosa vuodesta kuitenkin menee niin että linnut antaa kuvaajalle.

Talven koittaessa on meidän aika antaa takaisin ja yksi tapa pystyttää ruokinta talvikaudeksi, niin olemme tehneet Suomenojalla jo usean talven ajan. Talven ja kevään aikana pönttöpäivitykset ovat kivaa puuhastelua ja mikä sen hauskempaa kuin kiipeillä puissa.

 

Loppuun parit sielfiet eri pönttöjen luota puusta:

Ainiin, Ylen olemme Pöllöprofessoreita.

TILAA ILMOITUS UUSISTA JULKAISUISTA!