Liito-oravien kevätseuranta – näätä kävi ovella

0

Liito-oravien kevät – olipa parittelu lähellä, mutta silti niin kaukana…

Liito-oravien kuvaus avaa usein kevätkauden maaliskuussa. Papanakierros sekä arvalla oikean kolon kyttääminen. Tähän auttaa kokemus ja vaisto. Yhden pöntön alla oli tänä vuonna aivan älyttömästi papanoita, toki niin oli viime vuonnakin. Kaikki hyvät luonnonkolot, mitkä tiedän olivat papanattomia.

Ensimmäinen ns. hyvä keli, että oli kiva olla metsässä osui 11.3.2024 päivälle. Olimme kyttäämässä pönttöä, kun sieltä yhtäkkiä tuli kaksi liito-oravaa ulos. Edellisenä vuonna, kun mukanani oli ensikertalainen, liito-oravat parittelivat. Ei se nytkään ollut kaukana, kiima-aika oli selkeästi käynnissä. Lyhyen wc tauon jälkeen liitikset menivät takaisin pönttöön ja hetken päästä lähtivät liikkeelle liitäen lähipuihin seuraten toisiaan. Aito oikea kosioralli takaa-ajoineen oli käynnissä.

Kuvauksen suhteen olin hieman ruosteessa enkä ehtinyt kaikkiin tilanteisiin. Eniten jäi kaivelemaan tilanne, missä liitis liiti aivan viereeni kuusenrungolle. Siinä olisi ollut 70-200:lla ns. tuhannentaalanpaikka.

Nämä blogin kuvat ovat koostettu seitsemästä kuvausretkestä, joista kahdessa kuvasin ja kaverini teki vielä pari omaa hukkareissua. Ei ole siis helpoin laji tai vaatii parempaa tuuria.

 

Pimeää – arvot tapissa

Kiiman jälkeen pöntössä majaileva liito-orava vaihtoi rytmiään niin, että onnistuin sen kerran kuvaamaan ihan viimeisillä valoilla. EXIF: f2.8, 1/80, ISO12800.

Nyt odotellaan, että tuottiko kiima tulosta ja mihin pönttöön tai koloon naaras asettuu.

 

Näätä yllätysvieraana

Kuukauden seurantajaksolle osui yksi kutsumaton vieras, nimittäin näätä. Näätä kävi yhtenä yönä tarkastamassa pöntön. Oikea oppisen liito-oravapöntön etuseinä on 50mm paksu, mikä estää esim. näädän pääsemästä sisään tai kauhomasta tassulla sisään.

Tässä vierailu jäi yritykseksi eikä liito-orava ole hylännyt käyttämästä tätä pesäpönttöään.

Lämpökameralla pönttöjen tarkastuksia

Lämpökamera sopii varsinkin varhaisena keväänä pönttöjen tarkastukseen, kun ulkoilma on viileä – nollassa tai vähän päälle. Tällöin pöntön sisällä oleva lämpö on suhteessa ulkoilmaan riittävän iso ero ja lämpöjälki eroittuu selkeästi pöntön kyljestä. Luonnonkoloissa tätä seurantaa ei voi tehdä.

Tämäkin vaatii harjoittelua ja siksi kuvasin, joka ilta pöntöt, jotta sain vertailumateriaalia.

Alla kahdesta pöntöstä neljänä eri iltana otetut kuvat ulkolämpötilan ja säiden ollessa lähes identtiset.

Pönttö 1 – ensimmäinen kuva – varmuudella joku kylässä

Pönttö 2. Ensimmäinen kuva on juuri sinä iltana, kun pöntöstä tuli kaksi liito-oravaa ulos. Vasemmassa alakulmassa näkyy katolla tuoretta papanaa ja sen lämpöjälki.

KUVAPANKKI – LAAJA LUONTOKUVA-ARKISTO

Etsitkö tarvitsetko digitaalista käyttöoikeutta tai tulostetta

LIITO-ORAVASTA?

Katso kuvapankistani aiheen kuvat hakusanalla: liito-orava

___

KUVA-ARKISTO / MEDIAPEIKKO.FI

TILAA ILMOITUS UUSISTA JULKAISUISTA!