Lämpökamera luontokuvaajalle – mitä pitää ottaa huomioon?

Pulsar Telos XQ35 , XG50 ja XP50 lämpökamerat vertailussa

Käytin luontokuvauskauden 2023 Pulsarin Axion 2 XG35 lämpökameraa apuna kuvauksissani yhteistyössä Pulsar Suomen kanssa. Kaudeksi 2024 käytössäni oleva lämpökamerani päivitettiin malliin Telos XP50, mikä on hieman isompi kooltaan, mutta tekniikaltaan myös uudempi ja tarkempi lämpökamera.

Olen tutkinut lämpökameroita ja yrittänyt ymmärtää niiden eroa myös tekniikan tasolla ja se ei ole ihan helppoa. Siitä syntyi ajatus tähän blogiin eli selittää asioita kansankielellä ja kaivella hieman dataa sellaiseen muotoon, että lämpökameraa miettivä saa aiheesta paremmin kiinni ja sitä kautta mahdollinen hankintapäätös helpottuu tai osuu oikeanlaiseen kameraan. Monesti, kun innostun kirjoittamaan jotain asiaa blogiin alan vasta penkomaan aihetta todenteolla, niin kävi nytkin.

Aiheesta löytyy jo muutamia blogejani, missä hyödynsin lämpökameraa:
Kettu

Olen nyt XP50:stä nyt käyttänyt useamman kuukauden ja kesä on vasta edessä. Telos XP50 lämpökameralla on myös ”pikkuveljet” Telos XG50 jaXQ35, mitkä vaikuttavat myös teknisten tietojen puolesta vaihtoehtoiselta valinnalta, jos mietitään luontokuvaajan käyttöön lämpökameraa.

Mallien nimet ovat hyvin samanlaiset eli XP, XG ja XQ, niin pitää olla tarkkana, ettei ne mene sekaisin keskenään. Pulsarilta niin kuin monelta muulta valmistajalta löytyy näiden lisäksi lukuisia malleja, mutta otin nämä kolme Telos-sarjan lämpökameraa vertailuun ettei mene liian monimutkaiseksi. Hintaluokka näissä lämpökameroissa on myös siellä ehkä keskiluokassa eli 2000-3000 euron luokassa riippuen varustelusta (ei LRF). Keskiluokkaa on toki vaikea määritellä lämpökameramarkkinoille, mutta mietin sen kautta mitkä miellän käyttökelpoisiksi laitteiksi eli jätän tässä aivan halvimmat pois.

Hinnat 6.4.2024 lähteenä pulsarsuomi.fi:

  • Telos XG50 – 2690 € / Telos LRF XG50 2990 €
  • Telos XQ35 – 1990 € / Telos LRF XQ35 2290 €
  • Telos XP50 – 3390 € / Telos LRF XP50 3690 €

 

Lämpökameroiden tekniset tiedot ja erot

Teknisiä arvoja vaikeasti ymmärrettäväksi

Monessa teknisessä keskustelussa pärjään yllättävän hyvinkin, mutta kun mennään lämpökameroihin ja niiden vertailuun, niin en edes tiedä mitä kaikki merkit ja arvot ovat tai miten niitä saa näppäimistöstä ilman copy pastea tähän blogiin.

Näin ollen päätin tässä blogissa lähteä oikaisemaan sillä, että koostin kasan kysymyksiä Pulsar Suomen Leo Grönlundille ja pyysin Leoa vastaamaan kysymyksiin kansankielellä, sellaisilla termeillä ja kuvauksilla, että minuakin vähemmän aiheesta ymmärtävät mistä on kyse ja mihin lämpökameraa hankkivan kannattaa kiinnittää huomiota.

Ennen Leon vastauksia kiperimpiin kysymyksiin hieman omia tutkimuksia ja havainnointikuvia, joilla ainakin itse saan aiheesta paremmin kiinni.

Mustarastas kuvattuna 400mm polttovälillä sekä Telos XP50:llä lähes samoilta jalansijoilta

Näkökenttä eli kuva-ala

Tämä minulla tulee ensimmäisenä mieleen ja tätä tutkin 2022 loppuvuodesta ensimmäisenä, kun vertailin eri lämpökameroita ja yritin ymmärtää mitä putkilosta mahdollisesti näkee.

Jos katselukulma on tosi laaja, esiintyy tarkkailtava tai etsittäväkohde hyvin pienenä näytöllä ja tätä kautta vaikeampi havainta. Jos taas tarkkailukulma on hyvin pieni, tulee katsojan liikuttaa lämpökameraa paljon enemmän skannatakseen alueen, mitä tarkkailee. Varsinkin metsässä, peitteellisessä ympäristössä laajempi voi olla hyväksi, kun taas pitkiä etäisyyksiä esimerkiksi peltojen yli, pelloille tai alas laaksoon katsottaessa kapeampi on parempi, koska kohde erottuu kuvassa suurempana.

Näin ollen käyttötarkoitus määrittelee hieman hankittavaa lämpökameraa sekä myös sitten hinta.

Hinta ei kuitenkaan pidä olla täysin määrittelevä asia, koska varsinkin hyvin halvat lämpökamerat, joita Pulsarin valikoimasta ei löydy omaavat tosi huonon kuvanlaadun sekä lämmön erittelykyvyn. Ei siis välttämättä ole järkeä käyttää satasia laitteeseen, millä ei erota kohdetta tai tiedä mikä se on. Lämpökamera ei muutenkaan tuo kuuta taivaalta vaan sitä pitää osaa käyttää ja harjoitella sen käyttöä parantaakseen etsintätuloksia.

Lämpökamerassa ei kohdetta pysty tunnistamaan kuin ääriviivojen myötä, mutta laadukkaammista pystyy kuitenkin päättelemään, onko kohde valkohäntäpeura vai kettu. Olisi ikävä katsoa kuvaa, mistä ei voi olla varma onko kyseessä jänis vai hirvi -näin kärjistäen.

Näkökulma asteina, mitä tämä tarkoittaa valokuvaajalle?

Nykypäivän valokuvaaja hahmottaa kuva-alaa ja näkökenttää ainakin 35 mm kinovastaavuuden kautta. Tein kenttätestejä XP50:llä ja tulin tulokseen, että vastaavuus on jossain 150-160 mm luokassa horisontaalisesti. Soitin tätä kirjoittaessa Petterille ja kysyin, että pitääkö väittämäni paikkansa, että hänen lämpökameransa (HikMikro Lynx pro LH25 – 10.5 astetta) näkökenttä vastaa 200 milliä. Muutaman minuutin kenttätestin jälkeen vahvisti, että kyllä näin on.

Näin ollen pystyin vakuuttumaan, että löytämäni työkalu muuntaa horisontaaliset asteet eli kuvan leveys 35 mm kinovastaavuutta vastaavaksi polttoväliksi toimii.

Kenttätestini oli aika lähellä, koska XP50:n kinovastaavuus on horisontaalisesti 165 mm polttoväliä vastaava. Mallin suurennus lähtee 2.5x liikkeelle, kun saman sensorin mallissa XG:ssä suurennus lähtee 3.5x ja tätä myöten kinovastaavuus nousee 234 milliin. XQ35 sensori on pienempi ja sen lähtözoom 3x tuoden 192 mm kinovastaavuuden.

Mitä suurempi horisontaalinen asteluku on, sitä laajempi kameran katselukulma on, mistä seuraavassa kappaleessa hieman enemmän.


Linssin edessä valovoiman yhteydessä on valokuvaajalle tuttu lukema F35/1.0 tai F50/1.0, voiko näitä verrata 35mm tai 50mm kinovastaavuuteen valokuvausmaailmassa saaden siitä käsitystä näkökentästä?

Ei voi. Nämä ovat lämpökameroissa etulinssin halkaisijoita.

Lämpökameroissa katselukulma ilmoitetaan asteina ja siihen vaikuttaa sensorin koko ja optinen suurennussuhde, mikä vaihtelee Pulsarin lämpökameramalleissa. Näin ollen asteet ovat ne mitä pitää katsoa. Mitä suuremmat asteluvut ovat, sitä laajempi katselukulma on.

Pyy puussa

Muuta huomioitavaa

Akku

Kummassakin mallissa on sama akku, mille annetaan 8.5 h toiminta-aika. Tämän voin itsekin allekirjoittaa, että XG50:sta voi pitää huoletta päällä, koska akku on niin hyvä. Ei tarvitse miettiä, että sammuuko se kesken illan, jos se vain on päällä toimintavalmiudessa.  Axion 2 XG35:ssa pari kertaa unohdin ladata akun ja kun oli useamman tunnin ilta edessä, niin pelkäsi akun loppuvan kesken. Palkeista on aina vaikea arvioida käytettävää aikaa.

Kettu

Video ja JPG kuvat

Lämpökameroilla on mahdollista kuvata videota tai ottaa stillkuvia. Näissä resoluutio on 1024*768 pikseliä eli puhutaan alle yhden megapikselin kennosta – voiko nykypäivän kuvaaja tämmöistä kuvaa edes ottaa? Kyllä voi. Nämä ovat dokumentaarisia tallenteita eikä niistä ole tarkoitus tehdä tauluja – ainakaan usein.

Itsellä kuvat ovat usein hyvin epätarkkoja, koska en käytä manuaalista tarkennusta kovin tarkasti. Vaikka kuvaa ei olisi manuaalisesti tarkennettu huippuunsa, näkee näytöstä hyvin tarkkailtavan alueen ja eläimen/linnun. Ei ole niin tarkkaa, onko kuva täysin skarppi.

Videoita

Keräsin videoon hieman materiaalia, mitä olen kuvannut lämpökameroilla muun kuvauksen ohessa eli minulle juuri sitä dokumentaarista materiaalia esim. tämän kaltaiseen blogiin esitettäväksi.

Lehtopöllö

Kysymyksiä Leo Grönlundille, Pulsar Suomi:

Kameroille ilmoitetaan maksimi havainnointietäisyys. Harvoin käyttäjä katsoo yli kilometrin tai kahden päähän, mutta onko tästä pääteltävissä, että 2 km laite on 500 metrin päähän parempi kuin 1 km laite?
Välttämättä kuvanlaatu ei ole yli 2 km laitteista parempi, jos niitä verrataan normaalimatkoilla. Usein XG kennojen laitteet eli 12um ja 640×480 pikselin, tämä myös ison linssin kanssa tuottaa ison suurennoksen ja näin ollen kerää tietoa pidemmältä, mutta ei yhtä laadukasta lähelle (100- 300 m) kuin 17um kenno pienemmällä suurennoksella.

Ilmoitetut etäisyydet mitataan yleisen käytännön mukaisesti 170 cm korkuisella kohteella, jos erikseen ei ole määritelty esim. auton kokoisen kohteen havainnointia. Tämä havainnointietäisyys on usein paljon enemmän kuin tunnistusetäisyys, eli tunnistetaan, onko lämmönlähde ihminen, auto vai eläin.

Sensorin NETD: <25 mK vs <40 mK – tämä arvo kuvantaa lämpötila-anturin herkkyyttä. Onko niin, että mitä suurempi luku on, niin sitä herkempi anturi on? Kuinka iso ero 25 ja 40 on? Mikä olisi sellaisen normikäyttäjän minimi mitä arvon pitäisi olla?
NETD luvussa tavoitellaan mahdollisimman pientä, eli miten pieniä lämpötilaeroja laite kykenee havaitsemaan. Eli 25mK tarkoittaa 25 milli Kelviniä. Uusi Telos XP50 on 18mK kennolla. Se mittaa vielä pienempiä lämpötilaeroja.

Päivitettävä teknologia! – eli laite ei ole niin sanotusti kertakäyttöinen vanhentuva, vaan sitä voidaan normaalin huollon lisäksi myös parantaa eli kansainvälistä termiä käyttäen upgradeta paremmaksi. Tarkoittaako tämä sitä, jos nyt tulee tehtyä Telos-linjastoon virhehankinta niin voit tulevaisuudessa vaihtaa osia paremmaksi eikä tarvitse ostaa kokonaan uutta laitetta?
Kyllä, Telos malleja voidaan päivittää myös osien osalta

Tämä varmasti tarkoittaa myös, että Pulsar on suunnitellut pitkän elinkaaren ja sarjalle jatkuvuuden mikä takaa huoltovarmuuden sekä lisäosien saannin tulevaisuudessakin?
Tuo huoltovarmuus on ollut pitkään Pulsarin merkittävä etu kilpailijoihin nähden. Myös hyvin vanhoja laitteita huoltavat ja korjaavat vielä nykyään.

Kaikki mallit ovat saatavilla ilman LRF-mittausta. Mitä LRF-mittaus käytännössä tarkoittaa ja missä sitä voi hyödyntää?
LRF, tulee sanoista Laser Range Finder, eli laseretäisyysmittaus. Se on nopea ja tarkka menetelmä mitata etäisyyksiä. Täysin pimeässä on muuten melko vaikeaa hahmottaa etäisyyksiä.

 Valokuvaajat haluavat usein kiinnittää laitteet jalustaan katsoakseen esimerkiksi kännykän kautta livekuvaa piilokojussa. LRF-versioon on saatavilla lisävarusteena jalusta-adapteri, mutta onko perusmallia mahdollista kiinnittää jalustaan?
Kaikki Pulsar lämpökamerat ovat mahdollista kiinnittää yleisellä kamerakierteellä jalustaan.

Tuleeko sinulla mieleen mitä muuta luontokuvaajan pitäisi miettiä lämpökameraa hankkiessa?
Varmasti laitteen käytännöllisyys, kiinnitys/kantolaukku on tarpeen luontokuvaajille, kun muutenkin paljon kannettavaa mukana.

 

 

 

 

TILAA ILMOITUS UUSISTA JULKAISUISTA!