Kuvakulman merkitys vesilintukuvauksessa (sekä muissa vastaavissa aiheissa). Lyhyesti aiheesta muutaman kuvaesimerkin voimin. Olen tästä usein puhunut kentällä uusille harrastajille, jotka ovat kyselleet vinkkejä kuvaamiseen. Usein näkee ihmisiä kuvaamassa lintuja jalustalta niin että jalusta on viritetty korkeimpaan mahdolliseen asentoon ja seisten sitten mukavasti räpsitään menemään alaviistoon kuvia. Tämä kuvakulma toimii joskus, mutta ei usein ainakaan vesilintuja kuvattessa.
Lasketaan jalustaa tai kuvataan käsivaralta korpon eli korkean polviasennon korkeudelta niin saadaan jo enemmän ilmettä kuviin sekä syväterävyyttä esiin. Aukon merkitys kasvaa ja syväterävyys astuu esiin. Usein löytyy myös paikka missä istua eli mukavuus säilyy.
Vielä voi mennä alaspäin ja viimeinen korkeus löytyy kohteen tasolta eli vedenpinnan tasolta. Tämä on vaikein saavuttaa, koska rannat ovat yleensä korkeammalla kuin vedenpinta tai niillä makaaminen on vaikeaa johtuen maaston muodoista. Talvella jäällä makaaminen on helppoa, mutta kylmä ja märkä vaihtoehto ilman makuualustaa. Makuualusta toimii myös muina vuoden aikoina rannoilla lämmikkeenä sekä mukavuutta tuomassa. Vaikein ja haastavin kuvakulmista ehdottomasti, mutta lopputulos on yleensä sen arvoinen, jos tilanteita on ilmaantunut kuvausetäisyydelle. Aukon merkitys on iso ja syväterävyys pitkillä polttoväleillä lyhyt.
Kuvissa käytetyt aukot: Korkealta f/4.5, kyykystä f/5.6 ja vedenpinnan tasosta f/6.3. Polttoväli kaikissa sama 500mm ja kamerassa 1.6x kenno, joten 35mm vastaavuus 700mm.
