Kesän harmain päivä – orvot ketunpojat

Kettukuvaukset saivat ikävän käänteen

Kesäkuun alkupuolella saimme vinkin kettupesueesta, mitkä asuivat ihmisten lähellä kaupunkiolosuhteissa niin kuin suurin osa kuvauskohteistamme, mutta suljetulla alueella. Alueelle hankittiin asianmukainen lupa tiimimme jäsenen toimesta. Yksi kuvaustiimistämme oli paikalla edellisenä iltana, me menimme Emilian kanssa seuraavana aamuna. Paikka vaikutti lupaavalta kuvauskohteelta.

Ensimmäinen kuvausaamu

Ketunpennut liikkuivat pesärakennuksen ympäristössä ja olivat pieniä. Ketut käyttäytyivät kuin nuoret ketut, olivat uteliaita ja tutkivat ympäristöä. Paikallaan oleva kuvaaja kiinnosti ja liike säikäytti – normaalia nuorten kettujen käytöstä. Paikka oli sellainen, että ketut olivat todennäköisesti nähneet ihmisiä kaikkien valoisan ulkoilujensa aikana.

Aamun kuvailut sujuivat normaalisti ja poistuimme, kun ketut menivät rakennuksen alle nukkumaan. Osa jäi nukkumaan pesän ulkopuolelle auringon noustessa korkealle.

Olin tyytyväinen kuvasaldoon ja paikka oli erittäin potentiaalinen.

Paluu illalla

Palasimme paikalle illalla, koska paikka oli potentiaalisempi iltavaloilla kuin aamulla. Pienet ketut olivat paikalla ja aloimme kiinnittämään epäkohtiin huomiota hyvin pian illan edetessä. Otimme vielä tässä vaiheessa kuvia tehden havaintoja.

Vaikka alue oli suljettu, siitä kulki ohi lukuisia ihmisiä, jotka kertoivat ketuista ja havainnoistaan. Yhteinen maininta oli, ettei kukaan ollut nähnyt aikuista kettua pitkään aikaan.

Huoli ja poikkeuksellinen käytös

Kiinnitimme illan mittaan huomiota useaan kohtaan ja lopulta lopetimme kuvaukset tarkkaillaksemme tilannetta kunnolla.

  1. Ketunpennut kaivoivat maata, yrittivät löytää ruokaa?
  2. Pesän ympäristössä ei ollut mitään viitteitä ruuasta, mitä yleensä löytyy kettujen pesän ympäristöstä sulkia, luita, karvoja, höyheniä yms.
  3. Pennut liikkuivat todella isolla alueella yksin huomioiden niiden koko
  4. Pennut olivat tosi pieniä huomioiden kehittymisaste. Niiden olisi pitänyt olla isompia tuossa iässä.
  5. Illalla osa pennuista alkoi huutamaan emoa / ruokaa
  6. Muutama pentu tuijotti läheiseen metsään ja huusivat, mutta kukaan ei tullut. Metsästä ei kuulunut vastausta, ei edes emojen varoitushaukkua ihmisistä. Jos emo kokee poikaset uhatuiksi (ihminen liian lähellä), se haukkuu ja käskee pennut pesään. Tämä on erittäin yksilökohtaista, mutta silloin tulee osata poistua alueelta.

Mitä tehdä?

Oli sunnuntai-ilta, Korkeasaari oli kiinni eikä muitakaan hyviä ideoita tullut, mistä sillä hetkellä olisimme saaneet hyviä ohjeita toimintaa varten. Muistaakseni kello oli jo lähemmäs kymmenen. Tämä tilanne oli meille kaikille täysin uusi.

Laskimme 1+1+1+1+1+1 on ehkä kuusi. Kaiken sillä hetkellä käytössämme olevan tiedon sekä havaintojen tulkinnan mukaan tulimme tulokseen, että ketunpennut ovat orpoja tai ainakin pahasti nälissään.

Itse olen yleensä sitä mieltä, että luonto hoitaa ja luonnon kiertokulkuun ei pidä sekaantua. Tämä on tosin vaikea aihe eikä ketään pidä jättää kitumaan tai kärsimään, mutta luonnossa pedot saaliistavat ja heikoimmat tulevat syödyksi.

Nyt olimme osa tätä tilannetta, enkä kokenut muiden rinnalla, että aiemmin kirjoittamaani voisi tässä tilanteessa soveltaa. Ketunpennuilla oli hätä, jotain piti tehdä. Emme voineet jättää ketunpentuja yöksi tähän tilanteeseen ja palata arkena virka-aikana asiaan.

Hyppäys autoon

Teimme yhteisen päätöksen, että ketuille haetaan nyt ruokaa ja huomenna selvitetään jatkotoimenpiteitä.

Nopea googlettelu kertoi lähellä olevan S-Marketin olevan vielä hetken auki. Muistan kun kävelin kauppaan, se oli täynnä nuorisoa. Limsaa ja jäätelöä haettiin, oli lämmin kesäilta.

Hain hyllystä 3.2 kiloa sikanauta jauhelihana, paketin kumihanskoja sekä suklaapatukan (itselleni). Päättelimme, että sikanaudassa on rasvaista lihaa ja palauttaisi energiatasoja nopeasti. Se siis voisi olla paras vaihtoehto ruuaksi. Määrän vedin ihan hihasta, uskoin tuon määrän vähintään riittäväksi.

Voin sanoa, että fiilis kassalla oli outo: jäätelö, jäätelö, limonadi, jäätelö, 3.2 kiloa sikanautaa ja paketti kumihanskoja, jäätelöä, jäätelöä…

Ruokinta

Kun saavuin ruokien kanssa takaisin, oli tilanne sama. Vanhempia ei näkynyt ja ilta alkoi olla jo aika pimeä.

Aloitimme ruokinnan varovaisesti, koska ketut tappelevat yleisesti ruuasta keskenään. Meitä oli neljä ja hajaannuimme alueelle, yrittäen löytää kukin oman pennun, jolle tarjota ruokaa. Tällöin ei synny tappelua ruuasta, kun kaikille kuitenkin riittää. Sijoittelimme ruokaa myös pesäpaikan läheisyyteen, koska kaikki pennut eivät olleet ”kotona” vaan osa seikkaili ympäristössä etsimässä ruokaa.

Ruoka upposi ketunpojille ja sitä ahmittiin kulman takana, ja piilotettiin eri paikkoihin. Liha upposi masuihin ja muutama taisi syödä itsensä aika ähkyksi, niin kuin kirjoittaja yleensä sushi buffetissa.

Lopulta pennut alkoivat viemään lihaa piiloon, tiesimme, että ne olivat saaneet nyt riittävästi ruokaa ja jemmassa on heille varastoa, jos vain ne löytävät vielä.

Käytös muuttui

Ketunpoikien käytöksessä huomasi jo ”ruokinnan ollessa kesken” muutoksen käytöksessä, energiatasot nousivat silmissä sekä pennut alkoivat kiertämään meidät kauempaa sekä olivat huomattavasti säikympiä. Pennut olivat todennäköisesti olleet niin säästöliekillä tai nälissään, että tulivat siksi rohkeasti lähemmäs ja nukkuivat taivasalla.

Eläinsuojelu

Seuraavana päivänä oltiin eläinsuojeluun yhteydessä ja heiltä asennettiin riistakamera pesälle.  Alueen omistaja pidettiin tilanteesta ajan tasalla.

Riistakamerassa ei muutoksia, kumpaakaan vanhempaa ei saatu kuviin seuraavien päivien eikä öiden aikana.  Emme käyneet enää kuvaamassa paikassa tuon illan jälkeen. Seuraavana iltana kävimme tukiruokkimassa pennut eläinsuojelulta saamien ohjeiden mukaisesti.

Pari päivää tämän jälkeen neljä pentua otettiin kiinni, koska vanhemmista ei havaintoja. Ainakin kolme pentua jäi pesään, niitä ei koskaan saatu kiinni häkeillä. Niiden kohtalo on epäselvä, olisiko niillä mahdollisuuksia selviytyä – todennäköisesti ei.

Nämä kiinniotetut neljä pentua kasvoivat kesän eläinsuojelun hoivissa ja on nyt vapautettu takaisin luontoon. Niistä on muutamia havaintoja riistakameralla, mutta luontoinen arkuus niillä on tallessa -raportoi eläinsuojelu.

Toivotaan, että teillä on kaikki hyvin uudessa kotimetsässänne…

Artikkelin kuvat ovat kuvattu kesällä 2020.

TILAA ILMOITUS UUSISTA JULKAISUISTA!