Jurmossa jaan saaren yleensä osiin ja teen eri puolelle saarta pidemmän kävelyretken kerran päivässä. Tällä kertaa suuntasin kylästä harjun kautta Sorgeniin katsomaan onko ylämaankarja vielä siellä. Tommi ja Ismo olivat nähneet lauman siellä aiemmin. En nähnyt eläimen eläintä alueella, joten jatkoin kohti länteä. Ensimmäisen kerran kaivoin kameran repusta isolla kivellä, jonka juuressa usein tulee pidettyä taukoa. Kiven päältä on hyvät näköalat ja kuviin saa vähän eri kuvakulmaa. Yläkuvassa näkyy Utön majakka horisontissa.
Länsiosa saaresta on linnustonsuojelualuetta eikä alueelle ei saa mennä pesimä- ja poikaskaudella. Alueen rajan hahmottaa, kun katsoo missä kieltokyltit on ja vetää mielessään viivan kylttien välille. Tulen usein eteläpuolelta saarta juuri tätä rajaa tai sen tuntumaa pitkin pohjoispuolelle saarta ja käyn pyörähtämässä Moringharu-niemessä, mistä matka jatkuu satamaan.
Keskikesällä saaristossa on värienloistoa Moringharun-niemessä. Kukat kukkii ja värejä löytyy laidasta laitaan. – kaunista.
Satamassa oli täysi tohina päällä, kun Pidä saaristo siistinä ry:n Roska-Roope oli satamassa hakemassa roskia ja muuta jätettä saaresta pois. Jätepiste tyhjeni verkkaisesti eri säkkeihin aurinkoisessa säässä.
Klasu valmisteli vuorostaan kirjolohta savustuspöntössään. Leppoisa kesäpäivä Jurmossa käynnissä.
Aina sää ei kuitenkaan ole niin aurinkoinen ja lämmin. Toisena päivänä satoi ja tuuli, mutta illaksi kirkastui. Päivällä joutui siis ottamaan vähän synkempiä kuvia merestä sekä rantojen kukista ja kasveista.
