Lokakuun 16. vuonna 1929 laivaan lastattiin puutavaraa Oulun satamassa. Seuraavana päivänä 11-henkinen miehistö kapteeneineen suuntasi kohti etelän satamia. Matkalla se poikkesi Uuteenkaupunkiin, josta se lähti 6.11. kohti Kööpenhaminaa. Tuuli yltyi Ahvenanmerta lähestyttäessä ja radio varoitti myrskystä. Tätä ei laivalla tiedetty, koska alukselta puuttui radio. Utön kohdalla myrsky täytti jo laivaa vedellä ja Saarinen päätti kääntää keulan kohti majakkaa. Mahtava vesilasti teki aluksesta ohjauskyvyttömän, mutta purjeilla suunnassa vielä pysyttiin. Pian myös pieni apukone sammui ja samalla hiljenivät myös konevoimaiset pilssivesipumput. Myös kahdesta käsikäyttöisestä pumpusta toinen murtui ja laivan kohtalo alkoi olla sinetöity.
150 metrin päässä Utön majakkasaarelta Draken karahti Öröbodan-nimiselle luodolle ja murskautui. Pelastusvenettä irrottamassa ollut puosu menehtyi ensimmäisenä hylyn yli pyyhkivään aaltoon. Toinen uhreista iski päänsä Utön rantakivikkoon ja kolmas menehtyi luodolla. Vielä kaksi miestä huuhtoutui aallon mukana näkymättömiin ennenkuin saarelaiset saivat miehet ankarien ponnistelujen jälkeen turvaan kaksi päivää onnettomuuden jälkeen. Maltillisesta toiminnastaan luodolla antoi Merenkulkuhallitus kapteeni Saariselle tunnustuksen, ja pelastustyössä mukana olleet saivat presidentin myöntämän hengenpelastusmitalin. Vain niukalti hylkyjätettä on pohjassa muistuttamassa tapahtuneesta. Tapaus järkytti suurta yleisöä ja painostuksen takia meripelastustoimintaa jouduttiin uudistamaan perusteellisesti.
Muistomerkki Drakenin haaksirikosta pystytettiin Utön saaren Kesnäsin niemeen 60 -vuotis muistojuhlan kunniaksi.
Tekstin laatinut Vaheri-Hyvärinen-Saari hylyt.net
