Joustavaa ja monipuolista kuvausta telezoomilla

Canon EF 100-400 4.5-5.6 L IS II USM – vastaus monipuolisuuteen

Ensimmäinen pitkä telezoomini oli muistaakseni Tamron 200-500MM F/5-6.3 tai jotain sinne päin. Siitä on kulunut aika monta vuotta, kameran toimi 350D ja ISO-arvot olivat mitä olivat – pimeää aikaa. Elettiini vuotta 2006, koska 2007 olin jo siirtynyt ensimmäiseen primeteleen EF 300 4 L IS. Tarkennus oli hidas, epävarma, valovoima surkea, ei vakaajaa, ISO-arvoa ei voinut nostaa. Muistan, kun testasin teleä ensimmäistä kertaa Hietsun edustalla tukkasotkia kuvaten synkkänä maaliskuisena päivänä. Löytyisiköhän niitä kuvia mistään… löytyy, mutta en näytä.

Ennen joulukuun alkua 2020 en siis ole omistanut yli 200mm zoomia hyvin pitkään aikaan. Olen mennyt lähes koko kuvaushistorian kiinteän telen kanssa ja sen rinnalla 70-200 millinen. Toki siinä on jatketta käytetty, mutta en laske sitä samaksi asiaksi.

Lisää monipuolisuutta vai vitriinin täytettä

Mietin todella pitkään, mietin oikeasti kuukausia vai jopa lähemmäs vuoden 100-400:n hankintaa. Monesti teen kuvausrintamalla hyvinkin ripeitä päätöksiä. Esimerkiksi, kun päätin vaihtaa 500 millisen 400 milliin, hyvä etten soittanut Jassin Markolle perjantai iltana kotiin, että varaa se minulle, kun näin sen heidän verkkokaupassa (taisin laittaa mailin tai tekstarin). Hain maanantaina kaverin kotiin, tässä vaiheessa 500 millinen oli jo myyty, kiitos sosiaalisen median voiman.

Olen pitkään miettinyt EF 100-400 hankintaa, II-version mitä kehutaan tosi paljon ja olen sitä pari kertaa testannutkin vuosia sitten. Samalla olen kuitenkin miettinyt, jos hankin sen – kannanko sitä mukanani kuitenkaan niin paljoa.

Tätä ajatusta pyörittelin kauan, kunnes alkutalvesta päätin alkaa sellaista etsimään, jos käytettynä löytyisi hyvä. Tuntui, että objektiivit ovat suosittuja eikä niitä paljoa liiku käytettyjen markkinoilla. Ei kiire, mutta tartutaan, kun löytyy.
Vähän pyöri mielessä RF 100-500, mutta sen hinta on yli 3300 euroa ja käytettynä 100-400 II:n saisi ehkä jopa alle 1500 euron. Tämä oli lopulta helppo päätös. Päätöstä helpotti myös se, että kyseessä on supersuosittu tele, minkä voisi aina myydä samaan hintaan, jos sitä ei käyttäisikään. Nämä eivät vanhene!

Olimme kuvaamassa pähkinähakkeja eräänä sunnuntai aamuna, päivittelin tätä tilannetta muille paikalla olijoille, kun Hannuksela kertoi, että oli juuri eilen nähnyt Facebookissa yhdessä myyntiryhmässä 100-400:sen ja vieläpä hyvään hintaan. Sitten alkoi etsintä, oikea ryhmä löytyi, hyväksyntä liittymiseen tuli ja objektiivi oli myymättä. Sain yhteyden myyjään ja sovittiin, että voisin sen ostaa. Koska en luota Postiin yhtään, eikä iltapäivälle ollut muutakaan tekemistä niin ajoin Turkuun hakemaan objektiivin kuunnelleen koko matkan valokuvaus podcasteja – kiva retki.

Polttoväli: 278mm

Monipuolisempaa kuvaa ja nautinto ulkoilla

Nyt vasta olen ymmärtänyt mistä olen jäänyt paitsi, kun olen kulkenut pitkä kiinteä tele repussa tai lyhyt 70-200 millinen. Useista tilanteista saa nyt paljon monipuolisempaa settiä, kun millit on yhdessä ja samassa putkessa. Nykykameroiden kennot antavat anteeksi valovoiman puutteelle.

Yllä olevat kyhmyjoutsenet on kuvattu samalta mahan sijalta äällä maaten zoomia pyöritellen. Tästä ei olisi ison töttörön kanssa tullut mitään tai sitten vain väljää maisemaa, mikä ei sekään huono olisi ollut. Tämä kaikki innostus ja hehkutus ei poista sitä ettenkö valovoimaista 400 millistä enää käyttäisi, sille on omat kuvauksensa.

Tele aina esillä

Pienempää ja kevyempää teleä on kiva kantaa mukana koiran kanssa metsässä Lens carrier systeemillä. R6:n kanssa setti on todella kevyt ja menee tuossa rinnalla huomaamatta, jos jotain kivaa tulee eteen. Lens carrier poistaa sen ettei kamera heilu rinnassa tai kyljellä riippuen kantotavasta (Black Rapid vs normaali hihna). Kamera on kuitenkin kaulan ympäri samalla hihnassa, ettei se vahingossakaan putoa.

Walk around kuvausta ei tule harrastettua paljon 400mm kaulalla vaan se on repussa ja usein tilanteet menevät ohi tai parhaaseen ei kerkeä mukaan. Laatu on sitten hyvää, kun ”jätin” kaivaa repusta ja tuli on vapaa.

Voin jo nyt kuvitella pyöräretket kevät-kesällä, kun kevyt setti kulkee mukana repussa just in case – tyyppisesti.

Lyhyin tarkennusetäisyys

Pieniä kohteita kuvattaessa lyhyin tarkennusetäisyys on tärkeä ja se tästä objektiivista löytyy myös. Myyrät, hiiret ja muut pienet vipeltäjät onnistuu kuvata läheltä tai suuremmista kohteista ottaa lähikuvia. Keväällä käärmeet, sammakot, sitten perhoset ja sudenkorennot…

Polttoväli: 220mm

Avainluvut

• Lyhyin tarkennusetäisyys 0.98 cm !!!
• Paino 1640 grammaa
• Mahdollisuus käyttää 1.4x telejatketta, jos hyväksyy f8 aukon telepäässä – 140-560mm
• 4 askelta

Kiinteä vai zoom?

• Walk around tyyppiseen vaelteluun ja monipuoliseen settiin ehdottomasti telezoom on oikea valinta.
• Kalustolla pitkät kantomatkat – telezoom
  • Vain telezoom ja laajis mukana
    • Laajis: 16-35 vai 24-105, tässä seuraava pohdinta. Jälkimmäisen kanssa olisi aika kattava setti, mutta taas hävitään valovoimassa, kun halutaan pieni ja söpö optiikka.
• Suunnitellut kuvaukset hämärässä, täydet millit, telejatkeet käytössä, pehmeää bokehia niin kiinteä tele on paikallaan
  • Kelluvakoju
  • Mäyrät
  • Supikoirat
  • Ketut tietyissä olosuhteissa
  • Hirvieläimet (telezoom rinnalla)
  • Teerien soidin (toiseen kuvausaukkoon zoom)

Kuvia

Keräsin tähän kuvia tilanteista missä on käytetty kaikkia saatavilla olevia 400 milliä sekä samassa tilanteessa sitten lyhyempiä millejä.