Ilvestä kyttäämässä vai osuisiko susi kohdalle… osa 3

Ilveksen tai suden luomuna näkemisen yrittäminen jatkuu…

Olen kuvannut menneinä vuosina susia Itä-Suomessa haaskalla, mutta viime vuoden aikana muutamia yksilöitä on jäänyt lähelle kotiseutuani, ja siitä on tullut tämmöisellä pienelle off seasonille ajatus yrittää nähdä susi livenä ilman ihmisen viemää ravintohoukutinta vaan käyttää kyttäämisen kohteena petojen, ilveksen tai suden itse kaatamaa kaurista.

Ilveksen kanssa muutamia kohtaamisia on syntynyt jo kasvotusten, mutta lisäkohtaamiset ovat kaikki tervetulleita. Kummankin pedon näkeminen livenä vaatii useita yrityksiä ja älytöntä tuuria, koska en pysty sitoutumaan liikkumaan alueella päivittäin vaan vierailut ovat luonteeltaan kerran viikossa tai useampi, jos jotain potentiaalista löytyy.

Pulsar XP50

Nykypäivän käytössäni oleva tekniikka mahdollistaa havainnoimisen todella hyvin. Yhteistyökumppanini Pulsar Suomi tarjoaa käyttööni huippuluokan lämpökameran XP 50 mallin, millä ympäristön tarkkailu onnistuu todella tehokkaasti.

Lämpöisenä ja aurinkoisena päivänä kivet hohtavat metsässä pitkään, mutta nopeasti silmä tottuu siihen, että mikä on eläin ja mikä ei.

Voisinkin sanoa, että tämänkaltaisessa kyttäämisessä lämpökamera on todella hyvä apu, ei korvaamaton, mutta tärkeä.

Lämpökameran rinnalla on hyvä olla kiikarit, jotta voit varmistaa havainnon lajin paremmin. Lämpökamera näyttää eläimen siluetin selkeästi, jos se on esillä, mutta esimerkiksi metsässä puiden välissä saattaa näkyä vain lämmin möykky, mikä pitää sitten tarkastaa kiikareilla onko se peuran peppu vai ilveksen kylki tai jotain ihan muuta.


Video yhdestä kyttäysillasta haaskan läheltä


Haaskan paljastaa usein varislinnut

Haaskojen löytäminen pelloilta ja maastosta onnistuu yleensä helpoiten paikantamalla varikset ja korpit seuraten niiden puuhia. Jos paikalla on merikotka tai jopa maakotka, on jäljellä vielä ruokaa.

Istumista ja odottamista

Niin kuin moni tietää, luontokuvaaminen on vain odottelua, jos jotain tapahtuisi sen jälkeen, kun on ensin etsitty sopiva kyttäyspaikka.

Keskittyminen ei sitten kytätessä saisi herpaantua siihen, kun mitään ei tapahdu vaan pitäisi pysyä tarkkana ja jaksaa seurata metsän reunaa. Peto saattaa ilmestyä mistä tahansa koska tahansa, tämä on aikanaan opittu suurpetokojuilla.

Perus kyttäyssetti

Kyttäyssetiksi minulle on valikoitunut aika vakiopaketti. Kun setti pysyy samana joka kerta, se on helppo kerätä mukaan tai säilyttää toisessa repussa. Tässä toki pitää huomioida muut kuvaukset, jos ottaa repusta mukaan jotain oleellista.

Varusteet on hyvä ottaa repun päälle valmiiksi.

Eläviä ravintohoukuttumia eli eri kauriita

Läsnä olevat valkohäntä-, täplä- ja metsäkauriit kertovat, että mahdollinen uusi saalistustilanne olisi mahdollinen, mutta niiden rauhallinen läsnäolo viestii myös siitä, että petoa ei välttämättä ole lähistöllä.

Kauriit ovat hyviä viestimään, jos havaitsevat pedon eli niidenkin käytöstä kannattaa seurata.

Kun luonnossa viettää aikaa, oppii asioita näkemään ja hyödyntämään.

Valkohäntäkauris

Aikaa voi käytttää…

Muiden eläimien havainnointiin sekä dokumentointiin kuvausprojektin osalta. Koskaan ei tiedä milloin jackpot iskee ja silloin on kiva olla materiaalia olemassa koko tarinasta.

Mäyrä
Täpläkauriita
Täpläkauriita
Täpläkauriita

Kohti seuraavaa kyttäysreissua ja sen raporttia… 

TILAA ILMOITUS UUSISTA JULKAISUISTA!