Canon EOS R6 ja uudempi EOS R6 Mark III edustavat samaa kameraperhettä, mutta niiden väliset erot ovat käytännössä suurempia kuin mallinumero antaa ymmärtää. Onhan kameroiden julkaisussa syksy 2020 vs 2025 muutama muuttuja maailmassa käyty läpi alkaen pandemiasta sekä yhä jatkuvasta Venäjän laittomasta hyökkäyssodasta Ukrainaa kohtaan.
Siinä missä alkuperäinen R6 oli julkaisuhetkellä omaa luokkaansa hintaluokassaan, R6 Mark III on astetta vielä kunnianhimoisempi runko, joka nostaa kuvanlaadun, tarkennuksen, nopeuden ja videokyvyt selkeästi uudelle tasolle mallisarjan avaajaan. Tämä tekee vertailusta erityisen kiinnostavan niille kuvaajille, jotka pohtivat rungon päivittämistä tai hankkivat ensimmäistä täyden kennon kameraansa. Välissä on toki myös Mark II, mutta otetaan vertailussa harppaus välimallin ylitse.
Mitä viidessä vuodessa on tapahtunut?
Lähden tutkimaan kameroiden eroja siitä näkökulmasta, mihin itse kiinnitän huomiota eli kameroista voi löytyä eroja toisille muistakin ominaisuuksista.
Kameran julkaisun jälkeen tuli pitkästä aikaa fiilis tutkia hieman mikä oikeasti on muuttunut ja missä tänä päivänä laitteissa mennään, mikä toimi sitten innoittajana tälle blogille.
Erot mitkä itseäni kiinnostavat ensisijaisesti ovat:
- Kenno
- Tarkennus
- Sarjakuvausnopeus ja sen säätäminen
- Akku – pärjääkö vanhoilla vai onko uusia ominaisuuksia lukittu uuden akun taakse
- Muistikortit – mikä lisäkulu niihin on budjetoitava
- Muut täysin uudet ominaisuudet, jos sellaisia on
Kennojen erot – tarkkuus, dynaaminen alue ja rajausvarat
R6:n 20.1 megapikselin kenno on suunniteltu valovoimaa ja kohinan hallintaa painottaen. Se toimii erinomaisesti hämärässä ja tarjoaa pehmeän, luonnollisen jäljen. Olen ollut kameran kennoon tyytyväinen ja olen sitä yhä vuonna 2025.
R6 Mark III siirtyy selvästi toiseen kategoriaan 32.5 megapikselin sensorillaan. Suurempi resoluutio tarjoaa paitsi tarkempia yksityiskohtia, myös paremman rajausvaran – maisema-, muoto- ja lintu- ja eläinkuvaajille tämä on suuri etu.
Ero näkyy käytännössä erityisesti tilanteissa, joissa kuvista tarvitsee irti enemmän kuin perusjulkaisun sosiaaliseen mediaan. Myös dynaaminen alue ja väritoisto ovat Mark III:ssa modernimman sensoriteknologian ansiosta hienoisesti paremmat (näin internet väittää).
On kuitenkin hyvä muistaa, että 20.1 megapikselin kenno riittää edelleen erittäin hyvin ammattilaisenkin tarpeisiin, joskin joissain tilanteissa pikselit voivat vain loppua kesken.
Kohinoiden suhteen en löytänyt varmaa faktaa, mutta uskoisin, että tässä on kyllä varmasti kehitystä tapahtunut vaikka kennon pikselimäärää on kasvatettu runsaasti.
Sarjakuvausominaisuudet – pelivaraa myös nopeisiin tilanteisiin
Alkuperäinen R6 tarjoaa 12 fps mekaanisella sulkimella ja 20 fps elektronisella, mikä on jo itsessään riittävä moniin urheilu-, lemmikki- ja toimintakuvauksen tarpeisiin.
R6 Mark III vie kuitenkin nopeuden uudelle tasolle: 40 fps elektronisella sulkimella, paremmalla puskurikäyttäytymisellä sekä pre-shooting-tilalla, joka itselleni ehkä merkittävin uudistusominaisuus eroissa.
Pre-shooting siis toimii niin, että kamera alkaa tallentaa kuvia jo ennen kuin painat laukaisimen pohjaan: heti, kun painat laukaisinta puoliväliin, kamera aloittaa “ennakkokuvauksen” (buffer-kuvasarjan) rullaamaan taka-alalle.
Kun painat lopulta laukaisimen pohjaan, kamera tallentaa automaattisesti viimeiset ~0,5 sekuntia (≈ noin 20 kuvaa) — ja tämän jälkeen jatkaa normaalisti sarjakuvausta.
Tämä lisää onnistumismahdollisuutta tilanteissa, missä kohde on tekemässä lähtöä tai esimerkiksi iskemässä tiettyyn kohtaan. Tärkeintä on, että ominaisuus tukee myös RAW-tiedostoa (sekä JPG ja HEIF).
Ominaisuus vaatii kuitenkin kameralta ja muistikortilta tehoa eli muista valita kameraasi nopea muistikortti, missä on myös riittävästi tilaa.
Asetukset (elektroninen suljin) mark III:ssa, kun I:ssa on vain 1 tai 20
- High-speed continuous shooting + (H+) 40 fps
- High-speed continuous shooting (H) 20 fps
- Low-speed continuous shooting (L) 5 fps
Tässä kaipaisi itse hieman hillitympää säätöä, mikä olisi jossain 10-15 kuvan luokassa. Toki 20 kuvaakin oppi käyttämään hillitysti, 40 kuvan kanssa voi olla jo vaikeampaa.
Muistikorttien erot ja puskurimuistin määrä
R6 käyttää kahta UHS-II SD-korttipaikkaa, joita ei välttämättä edes tarvitse täydellä kapasiteetillä eli kamera toimii hyvin myös UHS-I korteilla.
R6 Mark III siirtyy ammattimaiseen toteutukseen tarjoamalla yhden CFexpress Type-B -korttipaikan (R5 sarjasta tuttu) ja yhden UHS-II SD-paikan.
CFexpress-kortti mahdollistaa huomattavasti nopeamman datansiirron, mikä on välttämätöntä suurille 32.5 MP RAW-tiedostoille, korkeille sarjakuvausnopeuksille ja erityisesti videolle. Myös puskurimuisti on Mark III:ssa selvästi suurempi, mikä tarkoittaa pidempiä sarjoja ilman keskeytyksiä – kriittinen etu esimerkiksi urheilua, lintuja tai muuta toimintaa kuvatessa.
Mitä isommat tiedostot ja mitä enemmän kamera niitä kuvaa sitä enemmän nopeaa tilaa kamera tarvitsee ja tämä luonnollisesti maksaa lisää. Olen ollut R6 Mark 1 erittäin tyytyväinen, koska CRAW käytettäessä kamerassa voi käyttää UHS-1 kortteja ilman mitään huolta.
R6 Mark III:lla elektronisella sulkimella (40 fps) puskurimuistiin mahtuu noin 150 RAW-kuvaa tai noin 330 JPEG-kuvaa per yksi sarja (burst). Tämä lienee ilmoitettu ihanteelinen tilanne käytettäessä CFexpress Type-B korttia sekä matalaa ISO-arvoa.
Isot kuvatiedostot, nopea sarjakuvaus = enemmän kiintolevytilaa ja esikarsintaa kotitöinä kotona. Nykyään helmien poiminta on helppoa ja ns. peruskuvan karsii nopeasti pois. Kyllä ne säästettävät ja julkaistavat osuu heti silmään, mutta on siinä aina oma työnsä.
CF express B-korttien hinnat tulleet alas
512 GB korttien hinnat ovat Sandiskilla ja Lexarilla alle 200 euron, mikä ei enää nosta samalla tavalla niiden hankinnan arvon huomioimista kuin joitakin vuosia sitten.
Samoin Sandiskin UHS-II kortit ovat tulleet alas, mutta ei ihan samassa suhteessa.
Tarkennuksen muutokset – älykkäämpi ja varmempi AF
R6:n Dual Pixel AF on edelleen erinomainen järjestelmä, mutta Mark III vie tarkennuksen nykypäivän tasolle huomattavasti kehittyneemmällä kohteentunnistuksella.
Uudempi järjestelmä tunnistaa luotettavammin ihmiset, eläimet ja ajoneuvot, ja seuraaminen on vakaampaa hankalissa olosuhteissa, kuten vastavalossa tai nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Mark III tarjoaa myös tarkempaa silmätarkennusta, parempaa jatkuvaa seurantaa ja vaihtoehtoja, kuten rekisteröityjen henkilöiden priorisoinnin – käytännössä tämä tarkoittaa, että kamera tietää, kehen sen kuuluu tarkentaa, vaikka kuva-alalla olisi paljon liikettä. Miten tämä toimii käytännössä ja onko siitä kellekin hyötyä jää nähtäväksi. Oleellista on, että kuinka hyvin kamera pysyy mukana nopeissa tilanteissa, mutta näissä sitten objektiivillakin on merkitystä. En osaa arvioida kuinka paljon objektiivilla on lopputulokseen merkitystä, mutta varmasti sillä on.
Videossa kehitystä vielä enemmän
Canon EOS R6 Mark III tarjoaa videokuvaajille mm. uuden Open Gate -tilan, joka hyödyntää koko kennon pinta-alaa. Tämä tarkoittaa, että videokuvaan tallentuu enemmän ylä- ja alapuolta verrattuna perinteiseen 16:9-kuvasuhteeseen, ja kuvasuhde on sama kuin valokuvissa (3:2). Open Gate -tila mahdollistaa jopa 7K-tason RAW- tai MP4-tallennuksen, tarjoten korkean resoluution ja laajan dynaamisen alueen jälkikäsittelyyn.
Tämän ominaisuuden avulla videokuvaajat voivat rajata kuvan joustavasti jälkituotannossa eri formaatteihin, kuten 16:9, 9:16 tai 1:1, ilman että kuvanlaatu heikkenee. Se sopii erityisesti lyhytfilmeihin, dokumentteihin ja sosiaalisen median sisältöihin, joissa halutaan maksimaalinen joustavuus rajauksessa ja korkealaatuinen video. Ainoa huomioitava seikka on suuremmat tiedostokoot ja tarve nopeille muistikorteille, mutta Open Gate tarjoaa ammattilaisille mahdollisuuden tallentaa koko kennon potentiaali.
Teknisiä tietoja:
- Voit kuvata videoita 7K-resoluutiolla RAW-muodossa se on 6960 × 4640 px
- MP4-muodossa 7K Open Gate -kuva vakaana tallentuu 6912 × 4608 px
- Kuvataajuudet: esimerkiksi 29.97 fps / 24.00 fps (NTSC) tai 25.00 fps (PAL)
- Proxy-video (matalaresoluutioinen versio helpompaa editointia varten) tallentuu automaattisesti, jos päävideo on RAW. Proxy on 1920 × 1280 px
- Open Gate tilaa ei voi käyttää rajaustila päällä (crop mode)
Yhteenvetoa
Yhteenvetona voidaan sanoa, että R6 on edelleen käyttökelpoinen runko, mutta R6 Mark III on selvästi ammattimaisempi ja teknisesti edistyneempi kokonaisuus, mikä on luonnollista tässä kehityksen kilpajuoksussa, missä elektroniikka vanhenee hetkessä, mutta ei kuitenkaan aina muutu SER-jätteeksi.
Päivitys tuo paljon lisää suorituskykyä, että se tuntuu aidolta sukupolvenvaihdokselta – erityisesti niille, jotka kuvaavat vaativissa tilanteissa, etsivät parasta mahdollista kuvanlaatua tai tarvitsevat luotettavaa, nopeaa ja monipuolista kameraa.
Nykypäivän kehitys tuo R6 mark I ja mark II hintaluokassaan mielenkiintoiseen projektihintaluokkaan – nämä eivät enää maksa tuhansia, mutta ovat enemmän kuin hyviä haastaviin olosuhteisiin. Aiemmin tässä projektihintaluokassa on ollut EOS R.
Tämän päivän hintoja, kun katselee niin 3700 euron luokkaan menisi panostus, jos hankkisi rungon, pari muistikorttia 512 GB pääkortille ja 256 GB varakortille sekä lisäakun tai kaksi.
