Tammikuun puolessa välissä, kun meri oli vielä avoin, ulkona pakasti mukavasti ja vesilinnut viihtyivät parvissa rannikon tuntumassa oli elementit kasassa hyvillä kuvauskeleille. Kävin kolmena iltana kuvaamassa auringonlaskua lähes samalta paikalta Lauttasaaren kärjessä. Jokainen ilta oli erilainen valon puolesta, mutta myös sen että linnut vähenivät päivästä toiseen. Kuvauspäivät ajoittuivat neljän päivän sisään ja viimeisenä päivänä ei muutamaa sinisorsaa lukuunottamatta merellä liikehdintää ollut, harmi.
Harmikseni saavuin ensimmäisenä iltana aavistuksen liian myöhään enkä kerennyt kuvaamaan alliparven lähtöä vedenpinnan tasosta, vaan jouduin tyytymään ottamaan kuvat kallion päältä. Seuraavina iltoina olin valmiina kallionkolossa hyvissä ajoin. Olin tyytyväinen päivien saldoon, kuva-arkisto täydentyi jälleen erilaisilla lintu- ja maisemakuvilla.
