Alppikerho ilmoitti kerhoreissusta helmi-maaliskuun vaihteeseen jääkiipeilyn merkeissä ja siitä tuli idea, että pitäisikö tätäkin lajia kokeilla. Saisiko jääkipeilystä talvilajiksi yhden uuden tekemisen ja muutaman lisävarusteen kaappiin?
Googleteltiin kursseja, koska omia kamoja ei ollut eikä paljoa ei muutenkaan aiheesta tiedetty. Mountain Guide Finlandilta sattui löytymään jääkiipeilyn perusteet, kaksipäiväinen kurssi Kouvolassa seuraavalle viikonlopulle sopuhintaan, missä oli vielä tilaa. Jääkiipeilykokeilu ei ollut se mitä haimme, vaan halusimme kurssin, missä oikeasti opetetaan ja kestää enemmän kuin yhden päivän tai jopa vain puolikkaan.
Ilmoittautuminen sisään kurssille ja heti perään kerhoretkelle. Kummastakin napattiin kaksi viimeistä paikkaa! Täältä tullaan jää!
Kurssin ensimmäisenä päivänä käymme läpi välineet ja turvalliset toimintatavat jääkiipeilyssä sekä hiomme kiipeilytekniikkaa helpolla reitillä. Ensimmäinen päivä päättyy parkkipaikalle otsalamppujen valossa noin klo 18:00
Toisena päivänä aloitamme parkkipaikalta jo klo 8:30. Päivän aikana harjoittelemme ankkureiden tekoa ja kiipeämme hieman haastavampia reittejä ja samalla opit lisää jääkiipeilytekniikasta. Kiivettävät reitit valitaan olosuhteiden ja ryhmän tason mukaan.
Kurssi päättyy toisena päivänä noin klo 16:00
Mountainguidefinland.fi
Viikonlopuksi oli luvattu -14 astetta pakkasta mikä hieman jännitti pukeutumisen kannalta, että mikä olisi oikea kokonaisuus taukotakin kanssa hikiliikuntaan. Lopulta otin hieman extraa mukaan, mutta aika nopeasti oikea vaatetus löytyi. Pakkanenkin onneksi hieman hellitti ennusteesta ja viikonloppu vietiin läpi sellaisessa -10 asteen lämpötilassa.
Kurssiaamuna tavattiin tapaamispaikalla, mihin jätettiin pari autoa, ettei täytetä kiipeilypaikan parkkipaikkaa kokonaan meidän autoillamme. Monilla paikoilla niin kuin kesäisin pysäköintitilaa on rajatusti.
Itse kalliolle siirtyminen oli noin kilometrin matka, missä matkalla nähtiin jo putouksia, mutta ne eivät olleet vielä kiipeilykunnossa tai meidän tasollemme sopivia. Kallion päästä löytyi ”kurssiputous”, minne opas kävi tekemässä kaksi yläköyttä sekä sivuun yhden mixtareitin.
Päivä alkoi tekniikalla eli alkuun harjoiteltiin kävelyä putousraudoilla rinteissä ylös, alas ja sivuttain eri tekniikoin. Sen jälkeen lyötiin hakkuja jäähän rivissä ja opeteltiin oikeanlaista tekniikkaa hakulla lyömiseen. Kun hakut oli saatu jäähän kiinni, alettiin testaamaan rautojen potkimista jäähän ja nousemaan hieman korkeammalle maasta.
Kun tämä oli opittu, niin jäljellä oli kuuden hakun rivi, missä pääsi menemään poikittain traverse siirtymää yrittäen pitää jalat kiinni jäässä.
Kiipeämään
Nopeat perusteet oli hankittu niin oli aika sitoa yläköysi kiinni valjaisiin ja lähteä kokeilemaan miltä tuntui yrittää soveltaa näitä tekniikoita sitten jääseinällä.
Ihan heti pystyi sanomaan, että paljon vaikeampaa. Hakulla joutui lyömään aika monta kertaa, että sen sai kiinni ja oikeanlainen kohta jäästä löytyi. Tässä kuitenkin kehittyi nopeasti ja jujusta alkoi saamaan kiinni, vaikka liikalyöntejä tulee varmasti vielä pitkään paljon, mikä kuormittaa kroppaa ja rasittaa tarpeettomasti.
Kun oli saatu pari nousua alle ja vähän perusteita opittua kuinka käytännössä voi yrittää päästä ylös niin saatiin lisää vinkkejä esim. hyllyn päälle nousemiseen. Vinkit ei ollut alppipolvea, mitä me träditaustaiset ulkokiipeilijät ensimmäisenä kokeilimme.
Kun kiipeäminen alkoi jotenkin sujumaan, otettiin vaikeutusta hieman lisää treenaten, kuinka hakusta voi ottaa ylempää kiinni ja vetää siitä säästäen 10–15 cm per hakku aina kiipeilymetrejä sekä hakun kädenvaihtoa. Onneksi tässä kohtaa oli videokuvaus päällä sivusta, koska oma hakkuni hyppäsi ulos kolosta, kun vedin siitä kahdella kädellä ja hakun toinen pää osui ohimoon. Kuitenkin, koska oli opetettu, että katso sivuun ja alas, kun jäätä yms. lentää niin isku osui oppikirjamaisesti kypärään. Tämä tarkastettiin videolta vielä, että kyseessä oli varma osuma, koska se ei tuntunut niin kovalta, miltä videolla näyttää.
Päästiin kiipeämään 7–8 nousua päivän aikana, mikä oli huonolla, siis todella huonolla tekniikalla ihan riittävästi kropalle.
Päivä ei kuitenkaan ollut vain kiipeämistä vaan puhuttiin myös jäiden muodostumisesta, kallioista, siitä millaista jäätä voi kiivetä ja missä vaiheessa. En tiennyt, että putouksesta voi lukea mikä kasvaa ja mikä on tyrehtynyt katsomalla. Jääkiipeilyn etiketeistä ja ylipäätänsä asioita, mitkä opitaan opetettuna tai perimätietona, mitä harvoin somessa lukee.
Tämä oli yksi syy, miksi erikoisemmissa lajeissa suosin kursseja. Toinen lienee se, etten tunne niin paljoa jääkiipeilijöitä, että lähtisin heidän kauttansa kartuttamaan tämänkaltaista tietoutta, jos heilläkään sitä on. Kirjoitan itsekin tarkoituksella tässä useasta asiasta otsikkotasolla, koska en yrittäjänä koe reiluna kertoa kaikkia vastauksia toisen elinkeinona tekemästä kurssisisällöstä blogissani.
Suositus siis ammattilaisen kurssille tietoutta ja turvallista osaamista kerryttämään! (ei maksettu mainos)
Melkein unohtui mainita vielä, että teoria siis alkoi ihan siitä, missä on turvallista varmistaa ja mitä ottaa huomioon… JÄÄTÄ!!!!!!
Ensimmäinen kurssipäivä päättyi pimeällä ja vaelsimme autolle otsalamppujen kanssa.
Yöpyminen
Olimme varanneet huoneen Sokos hotel Vaakunasta, minkä pihasta löytyy kymmenen ABC 22kW laturia. Näillä pakkasilla on kiva saada pidettyä akun varaus riittävällä tasolla sekä kotimatka onnistuu ilman latauksia seuravana päivänä.
Hotelli Vakuuna oli erittäin tyylikäs ja nykyaikainen hotelli hyvällä aamupalalla, ehdoton suositus sen käytölle, jos Kouvolassa tarvitsee hotellia. Kunnon burgeri iltapalaksi mättöranuilla ja yksi Blancin vehnä, kyllä uni tuli nopeasti.
Toinen kurssipäivä
Toisena päivänä sää oli edelleen -10 asteessa, mutta lunta sateli ja sää ei tuntunut yhtään niin kylmältä. Päivä vei meidät toiselle jääputoukselle, missä kiipeily oli hieman haastavampaa. Jussi oli vienyt sinne aamulla jo kaksi yläköyttä, toisen isolle putoukselle sekä toisen mixtareitille sivuun.
Aamu aloitettiin kiipeilyllä ja en tiedä onko normaalia, mutta mixtareitti, missä pääsi sullomaan itsensä kallion ja jään väliin sekä hyödyntämään kallion halkeamia hakun kanssa jään lisäksi tuntui hyvin kotoisalta tekemiseltä, Yläosassa, kun vielä viimeiset liikkeet vedettiin isosta juuresta niin avot!
Toisella reitillä päästiin kiipeämään myös märkää jäätä, mikä oli kivempaa kiivettävää pehmeyden vuoksi kuin edellispäivän kivikova jää. Kun kierrätettiin pareja, niin sivussa oli myös jääankkurirasti, missä sai harjoitella jääruuvien laittamista, ankkurintekoa sekä köysikujan tekemistä jäähän. Viimeiseksi mainitulla on varmasti lajin termistössä oma nimensä.
Kun aamupäivä oli kiivetty niin osa kurssilaisista lähti opettelemaan laskeutumista, niin kiipesin itse vielä hakemaan yläköyden alas ja laskeuduin itsekseni muiden syödessä ja treenatessa laskeutumista sivussa.
Kun laskeutuminen oli hanskassa, niin katseltiin putouksia, niiden paikantamista, yläköyden viemistä ja rakentamista ja sitten laskeuduttiin uusille jäille vielä kiipeämään loppupäiväksi. Päivä lopetettiin viimeisiin nousuihin ja ylhäältä varmistamiseen puuankkurin purkaen.
Viikonloppu oli kiva kokonaisuus, aika meni nopeasti. Positiivinen yllätys oli ehdottomasti se, kuinka paljon päästiin oikeasti kiipeämään.
Nyt vain kohti uutta harrastuksen haaraa!
Kiitos Jussi Muittari / Mountain Guide Finland hyvästä koulutuksesta sekä muut kurssilaiset seurasta!
