Aamuselfie! Tuhannet allit parveilevat Helsingin ja Espoon merialueella. Allit liikkuvat muutaman yksilön pareista satojen lintujen parviin matalikkojen tuntumassa ruokailemassa. Olemme käyneet kuvaamassa alleja Mikon kanssa kahdesti parin viikon aikana säiden salliessa Espoon saaristossa ja ulkopuolella Knapperskärin eteläpuolella olevalla merialueella. Ruoka tuo allit näin syksyisin matalikoille, missä sinisimpukoita (mytilus) riittää syötäväksi.
Helsingin edustalla on kuulema muutamia matalikkoja, joissa sinisimpukan peitto on 100%. Aurinkoisilla säillä ei viime viikkoina juhlittu ja kaikki mahdollisuudet on pitänyt käyttää tehokkaasti.
Sinisimpukkaa merenpohjassa Jurmon saarella elokuussa 2011 (arkistokuva)
RETKI 1
Vauhtia piisaa, auringonnousu kuvattu veneestä käsivaralla 1/6 suljinajalla hyödyntäen Tamronin vakainta.
Knapperskärin itäpuolella olevan matalikon yli lensi paljon alleja. Välillä tyrskyt tulivat tarkennuslinjaan ja tarkennus nappasi niihin kiinni.
Suomenojan Fortumin voimalaitoksen piiput näkyvät kauas merelle. Tällä samalla alueella on jätevedenpuhdistamon purkuputkien ulostulo.
Taustalla näkyy Hernesaari
Vasemmalla kuvassa epätarkkana oleva merikotka sai alueen linnut ilmaan. Hetkeä myöhemmin toinen merikotka tuli toisesta suunnasta ja lisäsi vilskettä alueella. Päivystimme kameroiden kanssa Knappelskärin itärannalla, mikä osoittautui hyväksi valinnaksi sillä kertaa.
Taustalla näkyy Rysäkarin torni (ylä- ja alakuva)
Merikotka lentää lintuluodon yli
RETKI 2
Toisesta flunssasta vielä toipilaana lähdimme merelle jatkamaan siitä mihin viimeksi jäimme. Jälkimmäinen reissu tehtiin isommalla porukalla ja mukaan lähti toinen Mikko, Krista sekä selfiekamera (Gopro + monopod). Päiväksi oli luvattu aurinkoa ja merellä näyttikin olevan kirkasta, kun mantereen päällä pilvet vielä synkistivät fiilistä.
Vaikka merellä riitti aallokkoa niin Knappelskärin rantakallioiden lätäköt olivat peilityyniä. Alleja ei näkynyt kuin muutamia Knappelskärin ympäristössä, joten rannalta kuvaamisen pystyi unohtamaan nopeasti. Paistoimme kuitenkin makkarat saaressa ennen lähtöä mainingin heilututtavaksi. Mikä sen parempaa kuin täydellä vatsalla olla “huvipuistolaitteessa” kieppumassa. Onneksi en itse kärsi helposti meripahoinvoinnista ja jonkunlaisen tasapainonkin omaan, joten veneestä kuvaamiseen on saumoja.
Ei meinaa löytyä… pieniä parvia näkyi Knappelskärin ja Gåsgrundetin ulkopuolella, mutta ei mitään isompia. Lisäksi selkeästi isompi maininki vaikeutti lintujen näkemistä, koska veneessä pystyssä pysyminen oli paikoin haastavaa. Jotain kuitenkin löytyi Notgrundet luotojen läheisyydestä.
Lokit katselivat läheiseltä luodolta touhuamme Eckerö Linen Finlandian lipuessa takaa ohi.
Pääsimme lipumaan aallokon mukana lähelle yhtä parvea, kunnes ne säikähtivät vaihtaen maisemaa. Lähdimme pois ulkomereltä sisäsaaristoon, koska maininki oli sen verran kova että siellä liikkuminen vasta-aallokkoon oli hidasta ilman että olisimme kastuneet. Lisäksi linnuista ei ollut tietoakaan, parvien etsiminen oli hakuammuntaa.
Ajelimme hiljalleen sisäsaaristoon ja Knappelskärin pohjoispuolella Bullen -nimisellä pikkusaarella (Bullan luonnonsuojelualue) oli metsästäjä kytiksellä haulikon kanssa. Sinä aikana mitä alueella olimme eli käytännössä koko valoisan ajan emme kuulleet haulikon ääntä.
Olimme jo luovuttamassa lintujen suhteen, kunnes alleja löytyi muutama sata Pentalan eteläpuolelta. Pääsimme auringonlaskun aikaan kuvaamaan alleja myötä- sekä vastavaloon parissa tilanteessa. Emme olleet ainoita merellä, sillä luotojen rannoilla oli kalastajia heittelemässä taimenia sekä yksi meloja palasi sisäsaaristoon. Hiljaista kuitenkin on, lähes kaikki veneet on jo nostettu talviteloille satamista.
Oli aika ottaa reissun selfie ennen saapumista satamaan. Kuu loisti taivaalla puolikkaana ajaessamme Espoonlahdella kotiin päin. Kaunis päivä, joka meni nopeasti.
