Maailman korkeimpia sorkkaeläimiä kirahveja näimme reissun aikana kolmesti, mutta kaksi niistä kerroista jäi erityisesti mieleen.
Ensimmäinen tapaaminen oli aamuajon päätteeksi, kun kirahvi oli ruokailemassa lentokentän laidalla. Pääsimme ottamaan siitä muutamia kuvia maisemassa, mutta ei mitään ihmeellistä kuvauksellisesti, valotkin olivat latteat. Aamupäivän puskakävelyllä törmäsimme samaan yksilöön uudestaan, tosin jalkaisin. Pensaan vieressä seistessä kirahvin koko alkaa hahmottumaan sen ruokaillessa viereisten puiden oksia latvasta.
Kolmas kohtaaminen osui hyviin iltavaloihin, kun olimme siirtymässä sarvikuonojen luota Big Damiin. Näihin osui ehkä parhaat valot mistä pääsimme eläinkuvauksissa nauttimaan reissun aikana.
