Afrikka: Elephant Plains Game Lodge

Elephant Plains Game Lodge Etelä-Afrikassa vastasi meidän hyvinvoinnista neljän päivän ajan helmikuun reissumme ajan. Arvosteluiltaan hyvät pisteet hinta-laatusuhteeltaan saanut paikka riitti minulle, sanotaanko nyt näin…

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun matkustan jonnekin niin että majoituspaikassa on täysihoito sekä tähtiä aika monta. Henkilökohtaisesta palvelusta kertoo myös se että paikan maksimi majoituskapasiteetti on 30 henkilöä. Majoitus koostuu kolmesta eri tasoisesta huoneesta, joista majoituimme keskimmäiseen eli LUXURY SUITES huoneeseen.

 

Päivisin pystyi aikaa viettämään omalla terassilla nauttien minibaarin antimista. Minibaarin juomat sai oman makunsa mukaan tilata lomakkeella ja ne tuotiin lähes välittömästi. Missään vaiheessa vierailun aikana ei rahaa tarvinnut kohteessa vaan kaikki juomat meni huoneen laskuun. Juomat olivat varsin kohtuu hintaisia, esim. 0,4l paikallinen olut noin 1.5 €.

Sähköaidoin rajatulla alueella on kaksi uima-allasta joissa kelpasi makoilla ja nautiskella päivästä. Luonnollisesti sinne pelasi tarjoilu, koko vierailun ajan baarissa ja iltaisin illallisen aikaan ravintolan puolelle oli paikalla Remember. Hän oppi muistamaan varsin pian ja pitikin allekirjoittaneesta hyvää huolta. Remember kertoi kuinka öisin on hänestä viileää, vastapainoksi näytin kuvia edelliseltä Kuusamon reissulta, kun elohopea laski -30 asteeseen, mies meinasi jäätyä baaritiskin taakse jo ajatuksesta.

Nälässä ei reissun aikana tarvinnut olla, koska paikan kokit muistivat joka päivä eri ruokalistalla ja tarjolla oli aina useampaa eri pääruokaa sekä lisukkeita senkin edestä.

Aamupalalle saavuttamme safarilta oli edessä päivän vaikein päätös, syödäkö päivän erikoisaamupalan vai ottaako vain munaa, pekonia, makkaraa, juustoa, sieniä, paprikaa jne. ja missä muodossa. Jokainen aamupala-annos valmistettiin toiveen mukaan. Tämän lisäksi oli tietenkin paikallisia hedelmiä, niistä tehtyä jumalallista mehua, leipää jne..

Lounas oli yleensä kevyempi, mutta siihen sisältyi yleensä jotain vartavasten leivottua. Alla olevassa kuvassa lounaspöytää, minkä pääpaino oli erilaisissa salaattiruuissa.

Illallisessa oli sääntönä että joka toinen illallinen on pöytään tuotu a’la carte annos ja välipäivinä buffettia. A’la carte annokseen sai valita lihan tai kalan/kanan. Liha oli luonnollisesti kudua tai muuta paikallista riistaa ja pihvillä oli kokoa – arvostin! Jälkiruokia tietenkään unohtamatta, ei voi valittaa, jos tykkää syömisestä. Ruoka on aina näillä reissulla pieni riski, mutta oma vatsa kesti ja nautti.

Yksi illallinen nautittiin ulkona juhlavasti. Tilasimme viimeisen illan kunniaksi pullon kuplivaa. Kuvassa tarjoilija Remember, jota muistimme henkilökohtaisella tipillä. Meillä selkeästi synkkasi hyvin, koska lähes olemattomalla elekielellä onnistuin tilaamaan oluen niin ettei Krista huomannut sitä vaikka katsoi minua. Hetken päästä oli hauskaa, kun Remember toi juoman ruokapöytään ja muut kysyivät “missä vaiheessa sä tuon tilasit?”

Aamiaista oli mahdollisuus nauttia ulkona puun varjossa. Ainoastaan vihermakarakit saattoivat olla siellä kiusana. Aamun vakio oli marakatteja hätistelevät rangerit.

Elephant Plainssin viinikellari oli käymisen arvoinen.

Huone siivottiin ja sänky pedattiin kahdesti päivässä. Huoneen siivous meni itseltä vähän yli, koska pyyhe saatettiin vaihtaa, koska olin kävellyt sen ohi ja huitaissut sen sellaiseen asentoon että sitä olisi käytetty. Viimeisinä päivinä yritin huijata siivoojia ettei vaihtaisi pyyhkeitä ja muutaman kerran siinä onnistuinkin.

Kylpyhuoneessamme oli vaatimattomasti kylpyamme ja suihku sekä käynti terassille. Terassilta löytyi tietenkin vielä oma suihku, luonnollisesti.

Ettei bloggaus antaisi ihan väärää kuvaa Etelä-Afrikasta niin näimme myös sen toisen puolen. Johannesburgin lähiöissä elämä ei ole ihan yhtä hienoa ja upeaa. Nämä kuvat on otettu autosta, koska siellä valkoinen turisti on kaupungissa pääosin turvassa, pienellä varauksella sekin. Kuvat on otettu Soveton esikaupunkialueella missä kuskimme Samuel kertoi että voimme nousta Nelson Mandelan kotikadulle autosta ostamaan matkamuistoja ja järjestelmäkamerat on myös ihan ok, koska alue on mafian hallussa ja mafia suojelee siellä turisteja. Näin ilmeisesti oli, koska useampi nuori /teini tuli kerjäämään rahaa, valuutalla ei ollut väliä, mutteivat olleet yhtään kiinnostuneita 4000 € arvoisesta kamerasetistä mikä roikkui kaulassani vaikkei rahaa heille antanut.

Ennen lentokentälle lähtöä kävimme isossa kauppakeskuksessa hakemassa ruokaa, sinnekin saimme mennä ominemme. Varmaan noustuamme autosta meitä alettiin varjostamaan samantien, mutta kenen toimesta? Kiertelimme omissa porukoissa ja palasimme noutopaikalle 20 min kuluttua. Silloin meitä lähestyi selkeästi huumetaustainen nainen, joka huusi meille että antakaa rahaa että hän voi hakea meille “jotain”. Välittömästi nainen sai kimppuunsa vartijan mikä ilmestyi kun tyhjästä, lähestyen naista etälamautin kädessä ajaen hänet pois läheltämme ja jääden vahtimaan meitä näkyvästi. Poistuimme kohti lentokenttää, kivaa oli mutta muutaman kerran kyllä vähän ahisti kaupungeissa, kun on tottunut elämään meidän turvallisessa lintukodossa.

TILAA ILMOITUS UUSISTA JULKAISUISTA!