Viiksitimalien suojelijana

Lähdin kauniina pakkaspäivänä viiksitimaleiden luokse heidän kaislikkoonsa etsimään niitä. Tällä kertaa tuuria oli matkassa ja linnut löytyivät heti. Paikalla oli pari muutakin kuvaajaa, jotka havaitsin vasta lintujen jälkeen kaislikosta. Parvi käyttäytyi erittäin rauhallisesti ja päästi kuvaamaan läheltä.  Aurinko alkoi kuitenkin olemaan voiton puolella valoisasta ajasta ja varjoja alkoi syntymään alueelle puista.

Parvi siirtyi sisemmäksi kaislikkoa sen reunamilta, jolloin siirryin kanssa kaislikon sisään matalampaan kohtaan, josta sai näköyhteyden parveen sekä kuvaus mahdollisuuden. Yhtäkkiä hälytysääni sai kaikki paniikkiin ja parvi pakeni kaislojen juureen, samaan aikaan kaislojen seasta pöllähti esiin haukka, joka pakeni ilman saalista kohti aurinkoa. Tilanne meni niin nopeasti ettei ehtinyt edes tajuta heti mitä juuri tapahtui. Viiksitimalit kuitenkin palasivat hetken päästä takaisin kaisloihin jatkamaan ruokailuaan.

Aurinko alkoi jo kadota ja parven sijoittuminen oli vastavaloon ruovikon sisässä. Oli siis etsittävä suoria linjoja kuvaamisen onnistumiseksi. Yhtäkkiä parvi pakeni taas. Haukka ilmeisesti varpushaukka syöksyi auringosta kohti parvea, mutta parven luokse päästyään kaislikon reunan takaa paljastui suojelija. Haukka löi ns. liinat kiinnit ja jarrutti voimakkaasti siivillään paeten paikalta. Timalit säästyivät tältäkin hyökkäykseltä, valitettavasti tämä tuskin kuitenkaan jäi viimeiseksi.

Valot olivat poistuneet, oli aika poistua. Huomenna nähdään! Toivottavasti olette kaikki vielä silloin turvassa.