Retkipäiväkirjasta: 26.1.2014 retkiluistimilla Suvisaariston ympäri

Lähdimme luistelemaan Suomenojan venesatamasta auringonnousun aikoihin kohteena Iso-Vasikkasaari, noin 15 minuutin luistelun jälkeen saavutimme Ison Vasikkasaaren kiertäen sen idän puolelta rantautuen eteläiselle keittokatokselle. Tulet tulipesään ja kuumaa mehua hiillosta odotellessa. Mikä loistava ajatus nauttia aamupala aikaisin sunnuntaiaamuna luonnossa. Makkarat ja jälkiruokapullat nautittuamme suuntasimme kohti Suvisaaristoa.

Merellä kävi sen verran ilkeä viima että kypärähatun ja pipon lisäksi oli pakko vetää vielä huppu päähän, muutama kuva napsittiin toisistamme Pukkisaaren länsipuolella.  Ensimmäisenä kuvauskohteena oli isompi railo Stora Hallonkobbenin eteläpuolella. Jäänpaksuus alueella 10 + cm.

Tästä matkamme jatkui kohti Furuholmenia ja Bödön saarten välistä siirryimme Stora Bödon länsipuolelle missä jäänpaksuus oli 10 cm luokkaa. Lapsia oli laskemassa saaren rantakallioilla pulkilla. Siistiä!
Matka jatkui kohti Högkopplania länteen. Juuri kun olimme kehuneet jään pintaa toisillemme niin Kopplo Sundissa alkoi tökkimään. Jäätynyttä jäälauttaa ja railoa, eteneminen hidastui selkeästi ja luisteluun piti keskittyä enemmän ettei olla turvallaan. Lyhyellä matkalla laskimme viidet, kuudet tuoreet ketun jäljet Suvisaariston pääsaaren ja Malmkopplanin välillä.

Uuden jään reunan saavutimme Högkopplanin ja Storaisarnin välissä. Kuvissa näkyvä merimerkki osui juuri jään rajamaille. Uudella jäällä oli mukava luistella, mutta todettuamme jään paksuudeksi noin 3 senttiä niin emme sillä puolella kauhean pitkään viihtyneet vaan siirryimme lumisella vanhalle jäälle, missä paksuutta oli riittämiin. Tässä oli hyvä pitää taas pieni kuvaus- ja juomatauko, todeten että vesipullo alkaa olemaan jo jäässä. Kuvailimme ja katselimme kuin rohkeammat ja kokeneemmat luistelijat menivät kauempana uudella jäällä. Jää tuntui kantavan, koska kukaan ei pudonnut – ainakaan sillä hetkellä.

Jatkoimme kohti Pentalaa ja Pentalan ohi Soukanniemen Amiraalin venesatamaa, missä siirryimme luistelemaan auratulle jääradalle kohti Moisofjärdeniä. Auratulla reitillä GPS:n mukaan matkanopeus oli 17 km/h (hetkellisesti). Suinonsalmen kohdalla päädyimme luopumaan luistimista, koska kanavassa on sen verran kova virtaus että vaikka ”turvallinen” reitti reunoja pitkin kulkikin, niin päädyimme kävelemään luistimet repussa Hanikan luontopolkuja Mataskärin puolelle.

Tästä olikin sitten enää lyhyt pyrähdys takaisin Suomenojan venesatamaan. Päivä oli kulutettu mukavan tehokkaasti ja matkamittari näytti reittimme pituudeksi noin 17 km. Paita valmiiksi märkänä oli hyvä lähteä kiipeämään liito-oraville pönttöjä puihin.

 

Kuva: Tero Koski