Päivä kotkakojulla | Oulanka / Kuusamo Nature Photography

Tarina päivästä Kuusamo Nature Photographyn kotkakojulla Oulangan kansallispuiston kupeessa tammikuisena päivänä. Lähdimme hyvissä ajoin ennen auringonnousua liikkeelle Konttaisen mökiltä. Sääennuste lupaili pilvistä tai puolipilvistä lämpötilan ollessa nollan tuntumassa. Olimme suunnitelleet pari kotkakuvauspäivää retkelle, tämä on niistä ensimmäinen. Oppaanamme toimi Jarmo Manninen, jonka kuvien vieressä omat kalpenevat eli ehkä saamme jotain hyviä vinkkejäkin päivän aikana.

Lähtöpaikalla vaihdoimme auton moottorikelkkaan. Kelkalla matka kanjonin reunalle kojuille sujuu mukavan leppoisasti ilman rehkimistä. Matka käy läpi komean lumisen metsän. Kelkkauraa seuraten reitti on selkeä, ilmansuunnista ei ole hajuakaan.

Kuva: Krista Ylinen

Kojulle päästyämme Jarmo käy viemässä kelkan reen kanssa syvemmälle metsään. Jäämme laittamaan kuvauspaikkaa valmiiksi. Siirremmä sian syrjään ja kettu viedään aukealle paikalle. Keloon taas kiinnitetään orava. Toivottavasti näillä sijoitteluilla saamme liikettä aikaan haaskojen välillä.

Kojun ikkunat sulavat lämpökynttilöiden voimasta luoden tunnelmaa. Taustalla lämmittää myös kaasulämppäri, kohta toppahousutkin on liikaa jalassa. Takin on voinut jättää suoraan pois. Ensimmäisenä paikalle saapuu pikkulinnut: tiaiset, käpytikat ja närhet vievät huomion.

Päivystystä ja jutustelua. Kojuissa on aikaa höpistä ja miettiä kaikenlaista. Kuvassa Jarmo Manninen taustalla ja allekirjoittanut etualalla. Kuva: Krista Ylinen

Kanjonin maisema peittyy hetkellisesti sumuun.

Maakotkapari saapuu mäntyyn istuskelemaan. Koiras edempänä ja naaras takana. Kuvassa pystyy hahmottamaan hyvin lintujen kokoeron. Tämä mänty on ns. naimapuu, missä kotkat myöhemmin talvella todennäköisesti parittelevat.

Näkymää kojun ikkunasta. Kuollut kettu odottaa lintuja hangella. Jarmo kyttää lähtisikö jompikumpi kotkista jo puusta ruokailemaan.

Koiras lähtee ensimmäisenä liikkeelle ja laskeutuu ruokailemaan. Koiras ruokailee sekä ketulla että oravalla. Lentokuvat jäävät saamatta, koska kamerani oireilee – yhteys objektiiviin katkeilee. Kotkan ruokaillessa on aika ottaa erilaisia potretteja eri sommitelmalla ja rajauksella.

Lapintiainen ruokailee samaan aikaan kotkan kanssa.

Iltapäivästä taivas alkaa rakoilemaan ja aurinko tulee esiin valaisten metsän ja puut kauniisti.

Aurinko menee jälleen pilveen ja kotkat istuvat naimapuussaan. Koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Tässä koiras katsoo kohti vaaraa, mutta onnistuu kumartumaan niin ettei naaraan ulostus osu. Hetken päästä laskeudutaan taas ketulle ruokailemaan.

Käpytikka käy poseeraamassa kojun edustalla lähes studiomaisissa olosuhteissa. Myös hömötiaiset viihtyvät koko päivän siementen äärellä. Kuukkeleita ei ole koko päivänä näkynyt, pieni pettymys.

Auringonlasku lähestyy ja pilviverho antaa vähän periksi. Upea vastavalo maisemassa valtaa kuvausalan. Enää puuttuu vain päätähdet, yksikin riittäisi. Hetken päästä koiras kaartaa metsästä ja tekee kaksi kierrosta kuin tilauksesta laskeutuen naimapuuhun.

Nyky kameratekniikka mahdollistaa kuvauksen hämärässä ja pääsemme kuvaamaan vielä päivän hämärtyessä. Maakotka käy ketulla sekä oravalla vielä kerran, muutama lentokuvakin syntyy. Muistikorteille on kertynyt hyvää materiaalia. Päivä oli onnistunut, saimme sen mitä haimme – ehkä jopa enemmän.

Lopulta koittaa aika lähteä pois, kotkille niinkuin meillekin. Kävimme hakemassa ketun ja oravan säilöön – sen mitä niistä on jäljellä.

Seuraava kuvauspäivä on suunniteltu parin päivän päähän, kun sääennuste lupasi lumisadetta. Pidemmällä reissulla kuvauspäiviä voi suunnitella varaustilanteen salliessa eri säätiloille, jolloin kuvat eivät ala toistamaan itseään.

Kuvissa käytetty kalusto

Kamerat: Canon 5D mark 3 & Canon 7D mark 2
Optiikka: Canon EF 500 4 L IS USM,  Canon EF 70-200 2.8 L IS USM II & Canon 24 1.4 L USM II
Lisävarusteet: 1.4x & 2x extender II-versiot

 


YHTEISTYÖSSÄ: