Olli Varhimo voitti historian ensimmäisen lajikalastuksen Suomen mestaruuden

Lajikalastuksen historian ensimmäinen Suomen mestaruuskilpailu käytiin Kotkassa 27.9.2015, kilpailun järjesti Suomen kalastusmatkailun edistämisseura SKES. Voittajaksi kahdeksantuntisessa kilpailussa nousi Olli Varhimo kahdellatoista lajilla.

Helsingin Kalamaratonin voiton kolmesti putkeen napanneen AC Deliriumin kapteeni oli Kotkassa ensimmäistä kertaa kalassa. Olli kertoi että saapui Kotkaan harjoittelemaan ja käymään paikkoja läpi lauantaina, myös paikallisilta saamia vinkkejä muistellen. Yöllä osa kilpailijoista oli kävellyt rantoja pitkin yhdessä taskulamppujen kanssa hyvässä hengessä miettien kukin omaa kisasuunnitelmaansa. Kilpailussa jokainen yksilö kilpailee muita vastaan, mutta sitä ei näiden miesten touhusta huomaa, vinkkejä annetaan ja ottipaikkoja kerrotaan avoimesti, koska loppujen lopuksi taito ja ehkä vähän tuuri määrittelee nouseeko siitä tarvittava laji.

Ollin ystävänä itselläni on ollut etuoikeus päästä seuraamaan läheltä nyt virallisesti Suomen mestarin lajikalastusta usean vuoden ajan sekä viime keväänä kalastamaan hänen joukkueeseensa Helsingin Kalamaratonissa. Olen oppinut lajikalastuksesta häneltä ja Marcolta enemmän kuin osaan kuvitella. Vastalahjaksi olen tehnyt heille sitä minkä osaan paremmin eli kuvannut dokumentaarisesti heidän intohimoista harrastustaan ja kilpailuja.

Seuraavassa dokumentaarinen läpikäynti Ollin lajikalastuksen SM-kilpailupäivään:

 

Aikasääntö ratkaisee tasatilanteessa, jollei toisella ole tasatilanteessa ässää. Aikasääntö määräytyy sen mukaan kuka ilmoittaa ensimmäisenä seitsemän lajia. Ässä tarkoittaa kisassa kalalajia, jota kukaan muu kilpailijoista ei saa…. Joten otettiin pieni alkulämpö Maretariumista kohti Sapokkaa!

Ensimmäiseen 15 min Sapokan vesistä nousi särki, sorva, ahven, säyne ja salakka. Viisi lajia kasassa, ja Ollilla oli kaksi varmaa lajia tiedossa, mutta mistä ne saikaan…

Lähdettiin kohti Katariinan Meripuistoa, jossakin täällä suunnalla se lampi oli…

Onneksi vastaan tuli ystävällinen rouva, joka kertoi että olemme menossa oikeaan suuntaan ja myöhemmin iltapäivällä samainen rouva tuli Sapokassa kysymään että löysimmekö silloin perille ja saimmeko etsimämme kalat.

Reitiltämme aukeni kauniit merimaisemat, joita ei vaan voinut jättää kuvaamatta. Hetken päästä saavuimme Katariinan Meripuistoon ja itselläni alkoi ainakin tässä vaiheessa olemaan pieni hiki päällä. En nimittäin ollut varautunut juoksemaan 12+ kiloisen kamerarepun kanssa pitkin rantoja, mutta Katariinan Meripuiston kauniit maisemat antoivat hyvät puitteet aamuliikunnalle.

Plus kaksi lajia: kymmenpiikki ja mutu ”pullotettuna” mehupulloon. Kalat lähtivät myöhemmin elävänä kohti kisakeskusta, mikä oli sijaitsi Kotkan Maretariumissa.

Kilpailun sääntöjen mukaan seitsemän lajin jälkeen kalat pitää tarkastuttaa tuomaristolla. Koska kisassa liikuttiin vain jalan ja välimatkat saattoivat olla tässä vaiheessa jo pitkiä kisakeskukseen, kilpailun toimitsijat olivat jalkautuneet maastoon. Alla oleva kuva on jostakin Katariinan Meripuiston ja Mansikkalahden välimaastosta. Kuvassa vasemmalla Jukka Halonen ja taustalla Lauri Urho.

Jukka Halonen ja Lauri urho alkoivat tarkastamaan kaloja rannalla. Kuvassa ylimpänä sorva, keskellä vasemmalla särki ja oikealla säyne, alimpana ahven. Olli jatkoi kalastusta sillä välin matalalla hiekkarannalla.

Lirkkiminen ja pienten kalojen pyydystäminen muutaman millin koukuilla vasta on taitolaji. Vain kokenut silmä erottaa pienet kalat hiekkapohjasta niiden hyvän suojavärin johdosta.

Eipä siinä kauan mennyt, kun Olli toi jotain pientä Laurille tutkittavaksi. Asiantuntijana tämä kahden sentin kala sai lajimääritykseksi kiisken.

Jukka Halonen tutkii Ollin pienimpiä: mutu, kymmenpiikki ja kiiski lähdössä pussissa kohti Maretariumia. Myöhemmin saimme tiedon että kiiski oli päässyt jatkamaan elämäänsä Maretariumin altaaseen.

Sapokan rannalla oli rentotunnelma kilpailijoiden kesken läpi kilpailun.

Normaalisti kalastuskiellossa olevalla Sapokan lammella oli kisaajilla kalastus sallittu. Tuomariston jäseniä oli paikalla ja he hyväksyivät kalat tuoreeltaan, jolloin ne pystyttiin vapauttamaan samantien takaisin jatkamaan elämäänsä.

Isot kyrmyniskat eli ahvenet vetivät kilpailijoiden kohoja äkäisesti pinnan alle ja laittoivat kampoihin sen mitä pystyivät. Nämä poimittiin hellästi ylös haavilla vapautusta varten.

Toinen laji, joka laittoi kovasti kampoihin oli toinen lammen pedoista – hauki. Hauki nousi ensimmäisellä heitolla, mikä heitettiin oikeaan suuntaan (hymiö).

Mäski houkuttelee särkikaloja paikalle ja sen avulla yritetään houkutella särkikalaparvi yhteen paikkaan, mistä täsmäongitaan sitten se oikea laji. Näin se ehkä teorissa toimii, mutta käytäntö on usein toinen. Jätimme mäskit veteen ja lähdimme kokeilemaan jotain muuta…

Lajimääritystä, kisan toinen säyne. Tämä laji jäi keväällä puuttumaan Kalamaratonissa Ollin joukkueelta.

Pystyssä olevassa pulossa törö ja vaakatasossa olevassa pullossa keskellä mutu ja oikella huonosti nähtävissä piilossa seipi, lajinumerot 10 ja 11.

Kurkiaura lenteli taivaalla kohti etelää ja tervehti Mansikkalahdessa olevia äänekkäillä huudoilla.

Paluu mäskipaikalle… Tässä kilpailussa yhdeksi arvokalaksi nousi pasuri. Pasuri oli usealle kilpailijalle tiukassa ja Ollikin joutui sitä onkimaan viimeiselle tunnille asti. Loppujen lopuksi pasuri oli laji, joka ratkaisi voiton Ollille.

Jukka Halonen pitää kädessään Ollin onkimaa pasuria lajimäärityksen varmistamiseksi. Joskus pasurin voi sekoittaa lahnaan, mutta tässä tapauksessa oli selvää että tämä kala on pasuri.

Nyt niitä säyneitä tulee, tämä vähän kookkaampi yksilö iski koukkuun, kun pohjasta etsittiin lahnaa lajiksi numero 13.

Kilpailu käytiin läpi kauniissa syyssäässä. Kuva on otettu Sapokan vesiputouksen päältä. Alhaalla sillalla kisaajia onkimassa mm. lahnaa ja muita puuttuvia lajeja.

Tämä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, kilpailua on jäljellä alle tunti ja Olli Varhimo (vasemmalla) ja toiseksi sijoittunut Juha Kuosa juttelevat mukavia Sapokan rannalla.

Viimeiset kymmenet minuutit käytettiin lahnaan, se olisi melko varmasti varmistanut voiton (lajinumero 13). Lahnaa ei lopulta noussut tänä vuonna Ollin lajilistaan kilpailussa. Kuvassa salakkaparvi on piirittänyt kohon. Retkikartan matkamittari kertoi että liikuimme kahdeksan tunnin kisan aikana vajaat 10 kilometriä. Tänä vuonna 12 kalalajia riitti voittoon eikä lahnaa tarvittu.

Kilpailun yhteenveto ja palkintojenjako tapahtui Maretariumin Meriteatterissa. Lauri Urho kertoi lajituomarina saaduista lajeista ja mitä lajeja hänen mielestään kilpailussa olisi voinut saada.

 

Laurin kanssa kuvassa kilpailun johtaja Markus Ratinen (oikealla).

Kilpailun kolmanneksi sijoittui Timi Laitinen 11 lajilla. Timi on kuvassa menossa juuri kättelemään Markus Ratista.

Toiseksi kilpailussa sijoittui myös 11 lajilla Juha Kousa, jolla oli kisan ainoa ässä – turpa, Juha nousi toiseksi ässäsäännön turvin.

Ryhmäkuvan henkilöt vasemmalta: Lajituomari Lauri Urho, Timi Laitinen, Olli Varhimo, Juha Kousa, kilpailun johtaja Markus Ratinen, Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen ja Kotkan Kalamaratonin moninkertainen voittaja Jerry Tapio.

Lajikalastuksen SM 1 / 2015 – Olli Varhimo, taustalla Maretariumin Itämeriallas. Olli sai palkinnoksi mm. Sakke Yrjölän karppitaulun.